KIRJOITTAJAKUTSU
Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2019!
Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita tunteista, aisteista ja kehollisesta kokemuksesta kristinuskon historiassa. Tunteilla, aistimisen tavoilla ja kehollisella kokemuksella on omat historiansa, joita ei voi ottaa annettuna. Muuttuvat teoriat, käytännöt ja normit muuttavat myös niitä ja toisaalta ne tulee ottaa vakavasti historiallisen muutoksen syinä. Historian toimijat ovat ajattelevia, tuntevia ja havainnoivia, kehollisia yksilöitä; vastakkainasettelut sisäisen ja ulkoisen, yksityisen ja julkisen, kulttuurin ja biologian välillä voidaan ylittää.
Tunteet ovat erottamaton osa kristinuskon historiaa jo sen teologisista peruskäsitteistä lähtien. Miten esimerkiksi sovittaa yhteen klassiset hyveet ja kristinusko; kuka kuuluu lähimmäisenrakkauden piiriin; miten sukkuloida keskenään jännitteisten tunneyhteisöjen välillä? Miten tunnenormit ja -käytännöt tai aistimisen tavat ovat muuttuneet historiassa? Tunteet rakentavat myös uskonnollisten yhteisöjen identiteettiä. Oikea tapa tuntea saattaa olla oikeaa oppia tärkeämpi sisäryhmän tunnusmerkki, oli kyse vaikkapa karismaattisesta liikkeestä, pietismistä tai anglokatolisuudesta. Normit koskevat paitsi yhteisön jäsenten välisiä suhteita, myös jumalasuhdetta tai esimerkiksi soveliaita eleitä jumalanpalveluksessa. Myös julkinen keskustelu uskonnoista ja uskonnollisista kysymyksistä on usein hyvin tunteellista ja heijastaa aikansa arvoja ja tunnelmia.
Kehollinen kokemus muokkaa sekä ajattelun että teologian tekemisen tapaa: esimerkiksi jatkuva nälkä vaikuttaa niin yhteiskuntarauhaan kuin kokemuksiin paastosta, eukaristiasta ja kymmenyksistä. Aistielämykset saavat erilaisia merkityksiä eri aikoina ja eri konteksteissa: millaisen merkityksen saavat vaikkapa kirkonkellot, hiljaisuus tai suitsukkeen tuoksu keskiaikaisessa luostarissa tai toisaalta modernin suurkaupungin ääni- ja hajumaailmassa? Entä mikä on lääketieteellisten tai sielunhoidollisten muutoksien yhteys kivun ja kuolemanpelon kokemuksiin? Aistielämykset voidaan valjastaa myös uskonnollisen tai liturgisen reformin tueksi – toisaalta uudistuksia voidaan torjua, jos ne eivät kosketa ihmisiä tunteiden ja aistien tasolla.
Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja[at]skhs.fi) 22.10.2018 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun alkuun mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 11.3.2019 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita. Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita.
Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.
Yhteystiedot:
vuosikirja[at]skhs.fi
Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit
Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot