Väitöskirja: Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988–1993

Antti Luoma. Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988–1993. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 240. Helsinki, 2020, 429 sivua. ISBN 978-952-5031-96-6

SKHS:n toimitusten sarjassa on julkaistu uusi tutkimus: Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 19881993. Kyseessä on Antti Luoman väitöskirja, jonka julkinen tarkastaminen tapahtui 7.11. Helsingin yliopistossa.

Inkerinsuomalaisia pidettiin Neuvostoliitossa suomalaisina, mutta Suomessa heistä vaiettiin useita vuosikymmeniä kylmän sodan ilmapiirin vuoksi. Tilanne alkoi muuttua 1980-luvun lopulla, kun Neuvostoliiton uudistuspolitiikka mahdollisti Suomessa aiempaa vapaamman keskustelun.

Suomalaiset kokivat voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta suomea puhuneiden inkerinsuomalaisten kanssa. Aineellinen ja henkinen tuki inkeriläisille kanavoitui pääasiassa heidän luterilaisiin seurakuntiinsa. Nämä olivat käytännössä ainoita inkerinsuomalaisten näkyviä toiminnallisia rakenteita, jotka kattoivat laajasti heidän asuinkeskittymiään.

Inkerin evankelis-luterilainen kirkko aloitti itsenäisen toimintansa Venäjällä vuoden 1992 alussa. Sen nousuun vaikutti inkerinsuomalaisten kansallinen ja kirkollinen herääminen. Käsillä oleva tutkimus kertoo siitä, mikä oli suomalaisten ja Suomen kirkon rooli Inkerin kirkon nousussa. Miten innostus inkerinsuomalaisten tukemiseen vaikutti Inkerin kirkon jälleenrakentamiseen ja uudelleenperustamiseen?

Tutkimus on ensimmäinen historia-alan väitöskirja Neuvostoliiton hajoamisen vuosina tapahtuneesta Inkerin kirkon noususta. Se perustuu laajaan kansainväliseen ja kotimaiseen lähdeaineistoon sekä aikalaiskokijoiden haastatteluihin.

Kirjaa voi ostaa ja tilata Tiedekirjasta: https://www.tiedekirja.fi/…/inkerin-kirkon-nousu-ja…

CFP: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia -sarja

Hyvä kirkkohistorian, historian ja teologian alan tutkija, 

haluaisitko julkaista tutkimuksesi vuoden 2021 aikana? 

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) tekee parhaillaan arvioita toimitustensa sarjaan mahdollisesti otettavista teoksista. Seura kiinnittää huomiota ennen kaikkea julkaisujensa tieteelliseen tasoon, innovatiivisuuteen sekä yleiseen kiinnostavuuteen. Julkaisujen tieteellisen tason takaa vertaisarviointijärjestelmä. Kaikkien julkaistavien käsikirjoitusten kohdalla on olennaista, että ne liittyvät kohteidensa puolesta kristinuskon historian teemoihin ja noudattavat historiantutkimukselle ominaisia lähestymistapoja ja metodeja. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita löytyy seuran sivuilta: http://www.skhs.fi/julkaisut/toimituksia/  

 Mikäli uskot, että tutkimuksesi voisi sopia SKHS:n toimitusten sarjaan, ota tiistaihin 15.12.2020 mennessä yhteyttä sähköpostitse seuran kustannusjohtajaan: kustannus@skhs.fi. Kerrothan tutkimuksesi alustavan otsikon sekä arvion käsikirjoituksesi valmistumisajankohdasta. 

HAKUILMOITUS: SKHS hakee rahastonhoitajaa

SKHS HAKEE RAHASTONHOITAJAA. Tehtävä on sivutoiminen.

SKHS on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 1–3 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen.

Rahastonhoitaja vastaa seuran talousasioista. Keskeisimpiin tehtäviin kuuluvat laskutus, laskujen ja palkkioiden maksu, kirjanpidon hoito, valtionapuhakemuksen valmisteleminen, talousarvion ja tilinpäätöksen valmistelu. Tehtäviä hoidetaan osittain yhteistyössä tilitoimiston kanssa. Lisäksi rahastonhoitaja osallistuu seuran kokouksiin. Rahastonhoitaja kuuluu yhdessä puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin ja kustannusjohtajan kanssa seuran työvaliokuntaan, joka hoitaa seuran ajankohtaisia, käytännöllisiä asioita.

Työskentely SKHS:n rahastonhoitajana tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden toimia vastuullisessa tehtävässä talousasioiden parissa. Tehtävässä pääset tutustumaan tieteellisen seuran toimintaan ja työskentelemään itsenäisesti osana pientä dynaamista yhteisöä.

Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Rahastonhoitajan vuosittainen palkkio on ollut 2 200 euroa.

Edellytämme:
­– Soveltuvaa kaupallista koulutusta tai käytännön kokemusta taloustehtävistä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä 
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran toiminnan kehittämiseen
– Vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä

Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan 13.11.2020 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.

Haastattelut pidetään seuraavalla viikolla etäyhteydellä Microsoft Teamsin kautta.

Lisätietoja antaa seuran rahastonhoitaja Anniina Himberg (talous@skhs.fi).

Työ alkaa joulukuun 2020 aikana.

Kirjoittajakutsu SKHS:n vuosikirjaan

KIRJOITTAJAKUTSU SEURAN VUOSIKIRJAAN

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita aiheella kriisit kristinuskon historiassa. Kriisit ovat pulmallisia tai käänteentekeviä tilanteita, jotka haastavat vallitsevat olosuhteet: poliittiset, uskonnolliset, sosiaaliset tai henkilökohtaiset. Kriisi voi olla äkillinen tai pitkittynyt ilmiö, jota leimaa epävarmuus, uhkaavuus tai hätä. Olivat ne sitten globaaleja tai paikallisia, ihmisestä riippumattomia tai ihmisen aiheuttamia, niille on usein yhteistä totuttujen toimintamallien riittämättömyys ja tarve uudenlaisille ratkaisuille.

Kriiseihin liittyvät siten kysymykset muutoksesta ja jatkuvuudesta: ne ovat käännekohtia, joiden myötä ajattelu, toiminta ja kokemukset muuttuvat. Kriisit kietoutuvat myös osaksi kristinuskon historiaa. Erilaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset kriisit heijastuvat yleensä aina myös kirkkoihin  ja niiden jäseniin: sodat, pandemiat kuten rutto, espanjantauti tai COVID-19, luonnonmullistukset ja ilmastokriisi ovat vaikuttaneet niin yksilöiden hengellisyyteen kuin uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Toisaalta uskonnolliset yhteisöt voivat ajautua sisäisiin kriiseihin esimerkiksi jäsenkadon, opillisten ristiriitojen tai moraalisten skandaalien seurauksena. Yksilötasolla uskonkriisit ovat koetelleet monia kristittyjä. Katumuksen, parannuksen tai kääntymyksen laukaisijana henkilökohtaisilla kriiseillä on kirkkojen perinteessä myös positiivinen merkitys.

Teemanumeromme tarkastelee sitä, millaisia kriisejä kristinuskon historia käsittää ja miten kristinuskon historiassa sekä uskonnolliset yhteisöt että yksilöt ovat reagoineet kriiseihin. Myös tutkimuksen kriisit ja historiografiset käännekohdat liittyvät aiheeseen. Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja [at] skhs.fi)  16.10.2020 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun puoliväliin mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 12.3.2021 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita, joiden on oltava toimituksessa 31.8.2021 mennessä. Sovithan teksteistä toimituksen kanssa ennalta.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa Pyhän Henrikin päivänä.

Yhteystiedot: 

vuosikirja[at]skhs.fi

Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit (tammikuuhun 2021 saakka)
Petra Kuivala, vastaava toimittaja, artikkelit (tammikuusta 2021 alkaen)
Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot

SKHS:n syyskokous 2.11.

Seuran toinen vuosittainen, sääntömääräinen kokous järjestetään maanantaina 2.11. klo 16.30. Paikkana on Tieteiden talo, sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Sääntömääräisistä asioista ovat vuorossa talous- ja toimintasuunnitelman läpikäynti sekä henkilövalinnat ja jäsenmaksun määrittäminen vuodelle 2020. Korona-tilanteesta johtuen Uuden tutkimuksen iltaa ei järjestetä tällä kertaa.

SKHS:n kevätkokouksen uusi ajankohta 25.8.2020

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuoden 2020 ensimmäinen sääntömääräinen kokous oli tarkoitus pitää maanantaina 30.3. Korona-pandempian vuoksi kokousta ei voitu kuitenkaan pitää.

Kevätkokouksen uusi ajankohta on tiistai 25.8.2020 klo 17.00. Paikkana on Tieteiden talo, sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämien asioiden lisäksi hallituksen uuden jäsenen valinta.

Hakuilmoitus: SKHS hakee sihteeriä

HAKUILMOITUS

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) hakee sihteeriä. Sihteeri toimii seuran toiminnanjohtajana ja samalla hallituksen sihteerinä. Tehtävä on sivutoiminen.

SKHS on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 1–3 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen.

Sihteerin tehtäviin kuuluvat hallituksen kokousten valmistelu ja pöytäkirjojen laatiminen sekä jäsenkirjanpidosta ja muusta yleisestä hallinnosta huolehtiminen. Lisäksi sihteeri vastaa seuran viestinnästä verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta sekä pääosin seuran tapahtumien käytännön järjestelyistä. Sihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä puheenjohtajan, kustannusjohtajan ja rahastonhoitajan kanssa.

Työskentely SKHS:n sihteerinä tarjoaa mahdollisuuden tutustua tieteellisen seuran toimintaan, verkostoitua teologisen tiedekunnan ja muiden tieteellisten seurojen piirissä, perehtyä ajankohtaisiin kirkkohistoriallisiin teemoihin ja työskennellä itsenäisesti ja luovasti osana pientä dynaamista yhteisöä. Jatka lukemista

SKHS:n kevätkokous siirtyy

Hyvät SKHS:n jäsenet,

Koronaviruspandemian vuoksi Suomen kirkkohistoriallisen seuran kevätkokousta ei järjestetä aiemmin suunnitellun mukaisesti maanantaina 30.3. klo 17. Yli 10 hengen kokoontumiset ovat kiellettyjä, ja Tieteellisten seurain valtuuskunta on lisäksi sulkenut Tieteiden talon, jossa kokous oli tarkoitus pitää, ainakin 13.4.2020 asti.

Seuran hallitus on päättänyt toimia siten, että puheenjohtaja ja sihteeri avaavat muodollisesti kevätkokouksen maanantaina 30.3., ja tapaamisessa todetaan, että vallitsevien olosuhteiden vuoksi kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat siirretään käsiteltäväksi jatkokokoukseen, joka pidetään elokuussa. Kokouksen tarkempi ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Kirkko idänsuhteiden hoitajana – Uuden tutkimuksen ilta 2.3.2020

Kirkko idänsuhteiden hoitajana – 50 vuotta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskusteluja

Suomen kirkkohistoriallisen seuran Uuden tutkimuksen ilta maanantaina 2.3.2020 klo 17.15–20.00.

Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki), Sali 505.

Keväällä 2020 tulee kuluneeksi 50 vuotta Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelujen alkamisesta. Tämän merkkivuoden johdosta SKHS:n kevään esitelmäilta pureutuu tähän teemaan. Illan aikana kuulemme puheenvuoroja Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskusteluiden historiasta ja siitä, millaisia motiiveja keskustelun osapuolilla on ollut, miten valtiovalta on niihin suhtautunut ja millainen kirkkopoliittinen ja poliittinen merkitys oppikeskusteluilla on ollut.

Kahvitarjoilun vuoksi toivomme alustavaa ilmoittautumista tilaisuuteen 26.2.2020 mennessä joko ilmoittautumislomakkeen kautta https://forms.gle/tmkLFdanxnCHkJvv9 tai sähköpostitse osoitteeseen info@skhs.fi.

klo 17.15 Seuran puheenjohtaja dos. Juha Meriläinen avaa tilaisuuden

klo 17.20 Suurlähettiläs René Nyberg: Oppikeskustelut ja ulkopolitiikka

Arkkipiispa Martti Simojoen pyrkimys 1960-luvulla saada yhteys Viron luterilaiseen kirkkoon edellytti ulkopoliittista harkintaa. Tie Moskovan patriarkaatin kautta oli ainoa vaihtoehto, mutta oppikeskusteluihin ryhtyminen Venäjän ortodoksikirkon kanssa sisälsi poliittisen riskin. Moskovan patriarkaatin tehtävä oli KGBn ohjauksessa vetää Suomen luterilainen kirkko Prahan kirkkojen rauhanfoorumin. Mikäli Simojoki olisi lähtenyt tälle tielle, se olisi ollut Suomelle poliittisesti vahingollista. Kun Simojoki väisti tämän, oppikeskusteluista tuli ulkopolitiikkaa, ei Suomen hallituksen ohjaamana, vaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ymmärryksen ansiosta.

klo 17.50 Yliopistotutkija, TT Heta Hurskainen: Oppikeskustelujen sisältö ja politiikka Venäjän aikana

Oppikeskusteluilla on aina ollut oma agendansa, joka ei ole ollut irrallaan vallitsevista poliittisista tilanteista. Millä tavalla neuvottelujen sisältö heijastaa muuttuvaa yhteiskunnallista tilannetta? Millaista politiikkaa kirkot käyttävät näissä oppikeskusteluissa? Molemmat kirkot elävät oman kirkkonsa ja yhteiskuntansa historian muokkaamalla tavalla, eivätkä nämä siteet voi olla vaikuttamatta keskinäiseen kanssakäymiseen tänäkään päivänä.

klo 18.20 Kahvitauko

klo 18.40 Prof. em. Eino Murtorinne: Neuvostoliiton kaksisuuntainen uskontopolitiikka

Esitelmässä käsitellään Neuvostoliiton uskontopolitiikan kaksisuuntaista luonnetta, joka valottaa Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelujen taustaa. Sisällöllisesti esitelmä tarkastelee Neuvostoliitossa ja muissa Itä-Euroopan maissa yhtäältä julistetun valtiollisen uskonnonvapauden ja toisaalta näissä maissa valtaa pitäneen kommunistisen puolueen uskonnonvastaisen ideologian suhdetta.

klo 19.10 Yhteinen keskustelu
Keskustelun puheenjohtajana toimii Juha Meriläinen.
Tilaisuus päättyy noin klo 19.45.

Hakuilmoitus: SKHS hakee kustannusjohtajaa

HAKUILMOITUS

Suomen kirkkohistoriallinen seura hakee mukaan toimintaansa sivutoimista KUSTANNUSJOHTAJAA.

Seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 2-4 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen.

Kustannusjohtajan tehtäviin kuuluvat muun muassa seuran kustannustoiminnasta vastaaminen ja sen kehittäminen. Kustannusjohtaja toimii seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana ja hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.

Edellytämme:

– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä

– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä

– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen

– Kirkkohistoriallista yleissivistystä

Lisäksi toivomme hakijalta:

– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta

Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan pe 31.1.2020 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.

Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Anni Suni (kustannus(at)skhs.fi).

Työ alkaa sovitusti helmikuun aikana.

Kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, joka pidetään viikolla 7. Tarvittaessa haastatteluun voidaan käyttää etäyhteyttä.