Seuran toinen vuosittainen, sääntömääräinen kokous järjestetään maanantaina 2.11. klo 16.30. Paikkana on Tieteiden talo, sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Sääntömääräisistä asioista ovat vuorossa talous- ja toimintasuunnitelman läpikäynti sekä henkilövalinnat ja jäsenmaksun määrittäminen vuodelle 2020. Korona-tilanteesta johtuen Uuden tutkimuksen iltaa ei järjestetä tällä kertaa.
Ajankohtaista
SKHS:n kevätkokouksen uusi ajankohta 25.8.2020
Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuoden 2020 ensimmäinen sääntömääräinen kokous oli tarkoitus pitää maanantaina 30.3. Korona-pandempian vuoksi kokousta ei voitu kuitenkaan pitää.
Kevätkokouksen uusi ajankohta on tiistai 25.8.2020 klo 17.00. Paikkana on Tieteiden talo, sali 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämien asioiden lisäksi hallituksen uuden jäsenen valinta.
Hakuilmoitus: SKHS hakee sihteeriä
HAKUILMOITUS
Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) hakee sihteeriä. Sihteeri toimii seuran toiminnanjohtajana ja samalla hallituksen sihteerinä. Tehtävä on sivutoiminen.
SKHS on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 1–3 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen.
Sihteerin tehtäviin kuuluvat hallituksen kokousten valmistelu ja pöytäkirjojen laatiminen sekä jäsenkirjanpidosta ja muusta yleisestä hallinnosta huolehtiminen. Lisäksi sihteeri vastaa seuran viestinnästä verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta sekä pääosin seuran tapahtumien käytännön järjestelyistä. Sihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä puheenjohtajan, kustannusjohtajan ja rahastonhoitajan kanssa.
Työskentely SKHS:n sihteerinä tarjoaa mahdollisuuden tutustua tieteellisen seuran toimintaan, verkostoitua teologisen tiedekunnan ja muiden tieteellisten seurojen piirissä, perehtyä ajankohtaisiin kirkkohistoriallisiin teemoihin ja työskennellä itsenäisesti ja luovasti osana pientä dynaamista yhteisöä. Jatka lukemista
SKHS:n kevätkokous siirtyy
Hyvät SKHS:n jäsenet,
Koronaviruspandemian vuoksi Suomen kirkkohistoriallisen seuran kevätkokousta ei järjestetä aiemmin suunnitellun mukaisesti maanantaina 30.3. klo 17. Yli 10 hengen kokoontumiset ovat kiellettyjä, ja Tieteellisten seurain valtuuskunta on lisäksi sulkenut Tieteiden talon, jossa kokous oli tarkoitus pitää, ainakin 13.4.2020 asti.
Seuran hallitus on päättänyt toimia siten, että puheenjohtaja ja sihteeri avaavat muodollisesti kevätkokouksen maanantaina 30.3., ja tapaamisessa todetaan, että vallitsevien olosuhteiden vuoksi kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat siirretään käsiteltäväksi jatkokokoukseen, joka pidetään elokuussa. Kokouksen tarkempi ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Kirkko idänsuhteiden hoitajana – Uuden tutkimuksen ilta 2.3.2020
Kirkko idänsuhteiden hoitajana – 50 vuotta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskusteluja
Suomen kirkkohistoriallisen seuran Uuden tutkimuksen ilta maanantaina 2.3.2020 klo 17.15–20.00.
Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki), Sali 505.
Keväällä 2020 tulee kuluneeksi 50 vuotta Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelujen alkamisesta. Tämän merkkivuoden johdosta SKHS:n kevään esitelmäilta pureutuu tähän teemaan. Illan aikana kuulemme puheenvuoroja Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskusteluiden historiasta ja siitä, millaisia motiiveja keskustelun osapuolilla on ollut, miten valtiovalta on niihin suhtautunut ja millainen kirkkopoliittinen ja poliittinen merkitys oppikeskusteluilla on ollut.
Kahvitarjoilun vuoksi toivomme alustavaa ilmoittautumista tilaisuuteen 26.2.2020 mennessä joko ilmoittautumislomakkeen kautta https://forms.gle/tmkLFdanxnCHkJvv9 tai sähköpostitse osoitteeseen info@skhs.fi.
klo 17.15 Seuran puheenjohtaja dos. Juha Meriläinen avaa tilaisuuden
klo 17.20 Suurlähettiläs René Nyberg: Oppikeskustelut ja ulkopolitiikka
Arkkipiispa Martti Simojoen pyrkimys 1960-luvulla saada yhteys Viron luterilaiseen kirkkoon edellytti ulkopoliittista harkintaa. Tie Moskovan patriarkaatin kautta oli ainoa vaihtoehto, mutta oppikeskusteluihin ryhtyminen Venäjän ortodoksikirkon kanssa sisälsi poliittisen riskin. Moskovan patriarkaatin tehtävä oli KGBn ohjauksessa vetää Suomen luterilainen kirkko Prahan kirkkojen rauhanfoorumin. Mikäli Simojoki olisi lähtenyt tälle tielle, se olisi ollut Suomelle poliittisesti vahingollista. Kun Simojoki väisti tämän, oppikeskusteluista tuli ulkopolitiikkaa, ei Suomen hallituksen ohjaamana, vaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ymmärryksen ansiosta.
klo 17.50 Yliopistotutkija, TT Heta Hurskainen: Oppikeskustelujen sisältö ja politiikka Venäjän aikana
Oppikeskusteluilla on aina ollut oma agendansa, joka ei ole ollut irrallaan vallitsevista poliittisista tilanteista. Millä tavalla neuvottelujen sisältö heijastaa muuttuvaa yhteiskunnallista tilannetta? Millaista politiikkaa kirkot käyttävät näissä oppikeskusteluissa? Molemmat kirkot elävät oman kirkkonsa ja yhteiskuntansa historian muokkaamalla tavalla, eivätkä nämä siteet voi olla vaikuttamatta keskinäiseen kanssakäymiseen tänäkään päivänä.
klo 18.20 Kahvitauko
klo 18.40 Prof. em. Eino Murtorinne: Neuvostoliiton kaksisuuntainen uskontopolitiikka
Esitelmässä käsitellään Neuvostoliiton uskontopolitiikan kaksisuuntaista luonnetta, joka valottaa Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelujen taustaa. Sisällöllisesti esitelmä tarkastelee Neuvostoliitossa ja muissa Itä-Euroopan maissa yhtäältä julistetun valtiollisen uskonnonvapauden ja toisaalta näissä maissa valtaa pitäneen kommunistisen puolueen uskonnonvastaisen ideologian suhdetta.
klo 19.10 Yhteinen keskustelu
Keskustelun puheenjohtajana toimii Juha Meriläinen.
Tilaisuus päättyy noin klo 19.45.
Hakuilmoitus: SKHS hakee kustannusjohtajaa
HAKUILMOITUS
Suomen kirkkohistoriallinen seura hakee mukaan toimintaansa sivutoimista KUSTANNUSJOHTAJAA.
Seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 2-4 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen.
Kustannusjohtajan tehtäviin kuuluvat muun muassa seuran kustannustoiminnasta vastaaminen ja sen kehittäminen. Kustannusjohtaja toimii seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana ja hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.
Edellytämme:
– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä
– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä
– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen
– Kirkkohistoriallista yleissivistystä
Lisäksi toivomme hakijalta:
– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta
Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan pe 31.1.2020 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.
Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Anni Suni (kustannus(at)skhs.fi).
Työ alkaa sovitusti helmikuun aikana.
Kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, joka pidetään viikolla 7. Tarvittaessa haastatteluun voidaan käyttää etäyhteyttä.
KIRJOITTAJAKUTSU: Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2020!
Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita uskonnon ja vallan liitoskohdista kristinuskon historiassa. Vallankäyttö on osa kaikkea ihmisten välistä toimintaa, ja sen avulla pyritään vaikuttamaan toisten käyttäytymiseen – suoraan tai epäsuorasti. Valta saa toimimaan tai estää toimimasta; se voi pakottaa, rajoittaa, suostutella, velvoittaa tai ohjailla huomaamattomasti. Se voi ilmetä esimerkiksi poliittisena vallankäyttönä, taloudellisena toimintakykynä, moraalisena vaatimuksena tai hengellisenä auktoriteettina.
Myös kristinusko ja valta ovat kietoutuneet yhteen lukemattomin eri tavoin. Kirkot ja niiden sisällä vaikuttavat yksilöt tai ryhmittymät ovat käyttäneet poliittista ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, mutta olleet myös monenlaisen vaikutuksen kohteina. Oli kyseessä sitten investituurariita tai puoluepolitiikka seurakuntavaaleissa, valtionkirkko tai Kirkkovaltio, paavillinen antikommunismi, vapautuksen teologia tai evankelikaalisen oikeiston lobbarit, uskontoa on vaikea erottaa vallankäytöstä. Vaikka vallankäyttö käsitetään usein ylhäältä tulevana saneluna – jossa uskonnonkin nähdään näyttelevän omaa osaansa – uskonto voi myös tuoda valtaa ruohonjuuritasolle voimaannuttamalla ja tarjoamalla vähemmistöille ja alistetuille resursseja vastustaa vallanpitäjiä ja esittää näille vaatimuksia. Teemanumeromme kysyy, keillä on ollut valtaa kristinuskon historiassa, miten valta on saatu ja miten se on ilmennyt.
Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja [at] skhs.fi) 21.10.2019 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun puoliväliin mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 13.3.2020 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita. Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita.
Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.
Yhteystiedot:
Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit
Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot
CFP: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia -sarja
Hyvä kirkkohistorian, historian ja teologian alan tutkija,
haluaisitko julkaista tutkimuksesi vuoden 2020 aikana?
Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) tekee parhaillaan arvioita toimitustensa sarjaan mahdollisesti otettavista teoksista. Seura kiinnittää huomiota ennen kaikkea julkaisujensa tieteelliseen tasoon, innovatiivisuuteen sekä yleiseen kiinnostavuuteen. Julkaisujen tieteellisen tason takaa vertaisarviointijärjestelmä. Kaikkien julkaistavien käsikirjoitusten kohdalla on olennaista, että ne liittyvät kohteidensa puolesta kristinuskon historian teemoihin ja noudattavat historiantutkimukselle ominaisia lähestymistapoja ja metodeja. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita löytyy seuran sivuilta: http://www.skhs.fi/julkaisut/toimituksia/
Mikäli uskot, että tutkimuksesi voisi sopia SKHS:n toimitusten sarjaan, ota sunnuntaihin 22.9.2019 mennessä yhteyttä sähköpostitse seuran kustannusjohtajaan: kustannus@skhs.fi. Kerrothan tutkimuksesi alustavan otsikon sekä arvion käsikirjoituksesi valmistumisajankohdasta.
Puhujaksi Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Glossa ry:n Uuden tutkimuksen iltaan
Tiedoksi erityisesti keskiajan ja kirkkohistorian tutkijoille!
Suomen kirkkohistoriallinen seura ja Glossa ry järjestävät yhteistyössä Uuden tutkimuksen illan maanantaina 4. marraskuuta 2019, Tieteiden talolla Helsingissä. Illan teemana on ”Aistit ja tunteet keskiajan kirkkohistoriassa”, ja esitelmän pitäjiä haetaan avoimella haulla.
Uuden tutkimuksen illat ovat perinteisesti esitelleet nimensä mukaisesti uutta tutkimusta vaihtelevista teemoista. Hakuun voivat osallistua kaikki aihepiirin äärellä olevat tutkijat, aina graduntekijöistä kokeneempiin tutkijoihin. Esitelmien pituus on puhujien määrästä riippuen 30–45 minuuttia ja tavallisesti esitelmän ohessa on mahdollisuus yleisökysymyksiin ja keskusteluun. Tilaisuus on suomenkielinen, esitelmät on yleensä pidetty suomeksi, mutta esitelmän voi pitää halutessaan myös ruotsiksi tai englanniksi.
Oletko kiinnostunut kertomaan omasta tähän aihepiiriin liittyvästä tutkimuksestasi? Lähetä lyhyt esittelyteksti tutkimuksestasi (noin 1500 merkkiä) osoitteeseen info(at)skhs.fi torstaihin 29.8. mennessä. SKHS:n ja Glossan edustajat valitsevat ehdotusten joukosta iltaan 2–3 esitelmää. Valinnoista kerrotaan haun päättymistä seuraavan viikon nro 36 aikana.
Lisätietoja antaa SKHS:n sihteeri Olli Saukko: info(at)skhs.fi
Väitöstilaisuus 11.5.2019: Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus
TM, FM A
nna-Maija Viljanen-Pihkala väittelee lauantaina 11.5.2019 klo 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Unkarin yhteiskunnallisen ja kirkkopoliittisen tilanteen vaikutus suomalais-unkarilaisiin luterilaisiin yhteyksiin 1956–1958”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34.
Väitöskirja ilmestyy seuran toimitusten sarjassa (SKHST 238). Seura myy väitöskirjaa ennen väitöstilaisuutta ja väitöksen jälkeen kirja on saatavilla Tiedekirjasta.