Ajankohtaista

Tiedoksi erityisesti keskiajan ja kirkkohistorian tutkijoille!

Suomen kirkkohistoriallinen seura ja Glossa ry järjestävät yhteistyössä Uuden tutkimuksen illan maanantaina 4. marraskuuta 2019, Tieteiden talolla Helsingissä. Illan teemana on ”Aistit ja tunteet keskiajan kirkkohistoriassa”, ja esitelmän pitäjiä haetaan avoimella haulla.

Uuden tutkimuksen illat ovat perinteisesti esitelleet nimensä mukaisesti uutta tutkimusta vaihtelevista teemoista. Hakuun voivat osallistua kaikki aihepiirin äärellä olevat tutkijat, aina graduntekijöistä kokeneempiin tutkijoihin. Esitelmien pituus on puhujien määrästä riippuen 30–45 minuuttia ja tavallisesti esitelmän ohessa on mahdollisuus yleisökysymyksiin ja keskusteluun. Tilaisuus on suomenkielinen, esitelmät on yleensä pidetty suomeksi, mutta esitelmän voi pitää halutessaan myös ruotsiksi tai englanniksi.

Oletko kiinnostunut kertomaan omasta tähän aihepiiriin liittyvästä tutkimuksestasi? Lähetä lyhyt esittelyteksti tutkimuksestasi (noin 1500 merkkiä) osoitteeseen info(at)skhs.fi torstaihin 29.8. mennessä. SKHS:n ja Glossan edustajat valitsevat ehdotusten joukosta iltaan 2–3 esitelmää. Valinnoista kerrotaan haun päättymistä seuraavan viikon nro 36 aikana.

Lisätietoja antaa SKHS:n sihteeri Olli Saukko: info(at)skhs.fi

Tämän kevään Uuden tutkimuksen illan teemana on ”Kirkko ja yhteiskunta Suomessa”.

Maaliskuu 25.3.2019 klo 17.15–20.00 (Tieteiden talo, sali 404)

Huom! Tarjoilujen arvioimiseksi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen ti 19.3. mennessä seuraavan lomakkeen kautta: https://goo.gl/forms/SRDLZfLARDyjuWlb2
Vaikka ilmoittautuminen unohtuisi, esitelmiä saa tulla vapaasti kuuntelemaan.

Ennen Uuden tutkimuksen iltaa pidetään samassa salissa klo 16.30 seuran kevätkokous, johon kaikki seuran jäsenet ovat tervetulleita.

Illan aikana on kahvitauko, jossa on tarjolla pientä suolaista, ja lisäksi on myynnissä illan puhujien teoksia sekä muita teemaan liittyviä SKHS:n julkaisuja. Tervetuloa siis myös kirjaostoksille!

Ohessa esitelmien otsikot ja esittelyt:

* Yrjö Tala, Teologian tohtori:
Kirkon kipupisteet 100 vuotta sitten

Niin sanottu yhtenäiskulttuuri ei liene koskaan merkinnyt täyttä yhtenäisyyttä, sillä vastavirtaan kulkijoita on aina ollut – enemmän tai vähemmän. Osa suomalaisista jätti 1900-luvun alussa lapsensa kastamatta eikä taipunut enää papin vihittäväksi. Miten heille kävi yhteiskunnassa, missä kirkolla oli lähes monopoliasema väestökirjanpitäjänä ja avioliittoon vihkijänä? Kastamattomat jäivät ”suden” kirjoihin ilman kansalaisoikeuksia, ja ne parit, jotka oli vihitty muualla kuin papin edessä eivät saaneet täyttä tunnustusta avioliitolleen tai eivät saaneet sitä lainkaan. Valtion ja kirkon valtakoneistot toimivat hitaasti ja osin haluttomasti oikeudettomien hyväksi, mutta toimivat kuitenkin. Lyhyin askelin mentiin eteenpäin myös Venäjän Suomessa. Itsenäisen Suomen ensimmäisiä toimia oli, että kumpikin epäkohta korjattiin.

* Ville Jalovaara, Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti ja Turun yliopiston poliittisen historian dosentti:
Myrskyä ja mystiikkaa – luterilainen kirkko ja Suomen tasavallan presidentit

Millaisia suhteita presidentit ovat henkilökohtaisesti ja virkansa puolesta pitäneet yllä kirkkoon? Millaisena he ovat nähneet kirkon ja uskonnon roolin yhteiskunnassa? Kirkon ja presidentti-instituution suhteet ovat käyneet läpi monenkirjavia vaiheita, joihin ovat vaikuttaneet persoonat, Suomen historian suuret käänteet sekä yhteiskunnalliset ja aatteelliset liikehdinnät. Kirkko on ollut presidentille sekä yhteistyökumppani ja tuki että kriittinen vastavoima. Toisinaan osapuolet ovat ajautuneet hankauksiin. Dosentti Ville Jalovaara kertoo syyskuussa 2018 ilmestyneen tutkimuksensa Myrskyä ja mystiikkaa – Suomen tasavallan presidentit ja kirkko keskeisistä tutkimustuloksista.

* Mia Nieminen, Tohtorikoulutettava:
Asiantuntijat Pohjois-Suomen valtalehti Kalevan vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa kirjoituksissa 2010-2015

Vanhoillislestadiolaisuus päätyi vuosituhannen alussa historiansa intensiivisimmän mediahuomion kohteeksi. Yhteiskunnallinen keskustelu koski erityisesti liikkeen piirissä ilmenneitä lasten hyväksikäyttötapauksia, hoitokokouksia sekä naisten ja lasten asemaa. Myös opilliset kysymykset sekä liikkeen suhde kirkkoon ja yhteiskuntaan olivat esillä. Yhteiskunta, media, asiantuntijuus sekä vanhoillislestadiolaisuus elivät ajanjaksolla omien murroskausiensa keskellä. Muutosten myötä kokemuspohjaisen ja yhteiskunnallisen asiantuntijuuden rooli vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa kysymyksissä kasvoi, minkä lisäksi naisasiantuntijat nousivat aiempaa enemmän esille. Aiemmin pääosin positiivisessa valossa näyttäytynyt liike oli esillä aiempaa kriittisemmän mediahuomion kohteena.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhla ja vuosikirjan julkistus

Pyhän Henrikin päivän aattona pe 18.1.2019, kello 16.30–19.00

Tieteiden talo, Sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Vapaa pääsy.

Ohjelma

16.30 Kahvitarjoilu

17.00 Seuran puheenjohtaja avaa tilaisuuden. Gradupalkinnon, uuden kunniajäsenyyden ja vuosikirjan julkistus

17.30 Vuosijuhlaesitelmä – Prof. Simo Heininen: Ambomaan kutsu ja kirous. Miksi ensimmäiset lähetyssaarnaajat epäonnistuivat?
– Heinisen teos ”Suomalaisen lähetystyön kriisi: Martti Rautasen kirjeet Carl Hugo Hahnille 1888–1895” julkaistaan vuosijuhlan yhteydessä.

19.00 Illallinen ravintola Zinnkellerissä (omakustanteinen, 35 e).

Huomaathan:
– Halutessanne osallistua illalliselle, ilmoitattehan sihteerille osallistumisesta ennakkoon su 13.1. mennessä: info(at)skhs.fi. Kerrottehan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erikoisruokavalionne ja muut ruokarajoitteet.
– Jos haluatte noutaa oman vuosikirjanne vuosijuhlasta, ilmoitathan tästä seuran kustannusjohtajalle kustannus(at)skhs.fi su 13.1. mennessä, jotta osaamme varata juhlaan sopivan määrän vuosikirjoja.

Vuosikirja 2018 – Vapaaehtoisuus ja osallisuus / Frivillighet och delaktighet

”Joka köyhiä auttaa, ei puutetta koe, mutta katseensa kovettavaa kirotaan.” (Sananl. 28:27)

Kristilliseen perinteeseen on alusta lähtien kuulunut yhteisvastuun ja vapaaehtoisen osallistumisen ihanne. Toisen hyväksi toimimisen juuret löytyvät muun muassa Jeesuksen kehotuksesta tehdä toisille se, mitä toivoisi itselle tehtävän. Kristillisessä ihmiskuvassa korostuu jokaisen ihmisen kutsua toimia Jumalan käsinä maailmassa.

Tässä vuosikirjassa käsitellään vapaaehtoisuutta ja osallisuutta sekä toisaalta niiden kääntöpuolia: rajoitteita, velvoitteita ja pakkoa. Kirjassa pohditaan sitä, miten kirkkojen jäsenet ovat osallistuneet kirkon toimintaan ja kantaneet vastuuta sekä millä tavoin kristilliset yhteisöt ovat toimineet ympäröivässä yhteiskunnassa. Teos avaa näköaloja Suomen kirkkohistoriaan 1700-luvulta 1900-luvulle vapaaehtoisuuden sekä toisaalta osallisuutta rajoittavien tekijöiden ja velvoitteiden perspektiivistä, yksilötasolta kokonaisiin yhteisöihin.

Vuosikirjan 2018 tutkimusartikkelit:

Ella Viitaniemi: Yksi päätös, kaksi ratkaisua: Kangasalan ja Pirkkalan kivikirkkohankkeiden päätöksentekoprosessit 1750- ja 1760-luvuilla

Maare Paloheimo: Kauppiaat kahden kirkkokunnan kaupungissa: Helsinkiläisporvareiden kiista uuden luterilaisen kirkon palkka- ja ylläpitokustannuksista 1820-luvun lopussa

Jakob Dahlbacka: Den jungbergska kontroversen – Ett uttryck för pietismens mobiliserande kraft i 1850-talets Munsala?

Juha Koivulahti: Hengellinen vapaaehtoistoiminta Hyvinkään asemanseudulla 1858–1896

Matleena Sopanen: Maallikkosaarnaajan paikka – Suomen evankelisluterilaisen kirkon saarnaluvan saaneiden maallikoiden työala vuosina 1869–1923

Ilkka Huhta: Kun vapaus pakottaa – Pastori Ragnar Wegeliuksen lyhyt pappisura Suomen luterilaisessa kirkossa 1917–1924

Antti Luoma: Suomalainen Inkeri-herätys ja Kirkon Ulkomaanavun reagointi siihen 1988­–1992

CIHEC (Commission Internationale d’Histoire et d’Etudes du Christianisme, International Commission for Comparative Ecclesiastical History) järjestää 11.–13.6.2019 konferenssin Lyonissa, Ranskassa.

Konferenssiin toivotaan englannin- ja ranskankielisiä esitelmiä, yhteydenotot 31.12.2018 mennessä. Lisätietoja tämän linkin takaa ranskaksi ja englanniksi: http://www.cihec.org/conferences/

Suomen kirkkohistoriallinen seura on CIHECin jäsen.

Kiinnostavatko keskiajan historia ja kirkkohistoria? Tiedekirjassa on marraskuun ajan meneillään Keskiaikamarkkinat, joihin myös SKHS osallistuu! Piipahda Snellmaninkadun liikkeessä tai nettikaupassa ja tutustu muun muassa tällaisiin kirjatarjouksiin:

https://www.tiedekirja.fi/me…/wysiwyg/Keskiaikamarkkinat.pdf

SKHS:n tarjoukset eivät aivan ehtineet yllä olevaan mainokseen, mutta alennushinnoin löytää seuraavia seuran julkaisuja:

SKHST 143 – Paulus Juusten, Catalogus et ordinaria succesio episcoporum Finlandensium (ed. Heininen)
SKHST 193 – Pitkäranta (toim.): Suomen kirkkojen latina
SKHST 202 – Toivanen: The Influence of Constantinnople on Middle Byzantine architecture (843-1204)
SKHST 206 – Eskelinen: Jacopo Bassano freskomaalarina
SKHST 221 – Salonen: Kirkollisen oikeudenkäytön päälähteillä

Tiedekirja myy kaikkia saatavilla olevia Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisuja. Lisätiedot: https://www.tiedekirja.fi/

Marraskuu ma 5.11. klo 17.15 (Tieteiden talo, sali 505)
Ilmoittautumista pyydetään tarjoilujen vuoksi viimeistään ti 30.10. mennessä: https://goo.gl/forms/IKvm1im0fbHFt3KY2

17.15 Petra Kuivala: Katolilaiset, kommunistit ja Castro: Kuuban vallankumouksen hiljaiset historiat
17.45 Annaleena Sevillano: Englannin katolilaiset ja Espanjan sisällissota 1936-1939
18.15 Kahvi ja pientä suolaista
18.40 Mikko Ketola: Katolinen kirkko Suomessa toisen maailmansodan jälkeen
19.10 Yhteinen loppukeskustelu ja yleisökysymyksiä
Ilta päättyy noin klo 19.45 mennessä.

* TM Petra Kuivala: Katolilaiset, kommunistit ja Castro: Kuuban vallankumouksen hiljaiset historiat
– Fidel Castron vallankumous on vuodesta 1959 alkaen ollut kuubalaista elämää hallitseva viitekehys, määritellen myös historian ja muistamisen raamit saarella. Katolinen kirkko ei ole kuulunut vallankumouksen viralliseen kertomukseen; katolilaiset ovat eläneet ja kertoneet historiaansa hiljaisuudessa. Nyt avautuneet arkistot piirtävät kuitenkin uudenlaisen kuvan kuubalaisesta kirkosta ja mahdollistavat tutkimuksen tekemisen hiljaisten historioiden ja nykyhetken risteyskohdassa – katolilaisten, kommunistien ja Castron edelleen kehystämässä todellisuudessa, kuubalaisen vallankumouksen muuttuvassa maisemassa.

* TM Annaleena Sevillano: Englannin katolilaiset ja Espanjan sisällissota 1936-1939
– Espanjan sisällissota sai erityisen paljon huomiota Englannin katolilaisten keskuudessa. Suurin osa Englannin katolilaisista kannatti Kansallismielistä armeijaa. Katolilaisten yleinen mielipide erosi esimerkiksi Anglikaanisen kirkon mielipiteestä. Englannin katolilaiset seurasivat sotatapahtumia aktiivisesti ja osallistuivat käytännön avustustoimintaan muun muassa keräämällä rahaa sota-alueelle lähetettäviin ambulansseihin ja hoitamalla Pohjois-Espanjasta Englantiin lähetettyjä tuhansia sotalapsia. Esitelmä nostaa esille seuraavia kysymyksiä; Millaisiin toimiin katolilaiset ryhtyivät ja miksi? Miten Englannin katolinen hierarkia reagoi? Miksi juuri Espanjan konflikti kiinnosti Englannin katolilaisia erityisen paljon?

* Dosentti Mikko Ketola: Katolinen kirkko Suomessa toisen maailmansodan jälkeen
– Katolinen kirkko Suomessa on pysynyt pienenä vähemmistökirkkona, vaikka sen jäsenmäärä onkin toisen maailmansodan jälkeen vähitellen moninkertaistunut. Esitelmässä tarkastellaan kirkon toimintaedellytysten muuttumista monesta näkökulmasta. Millainen on ollut jäsenkehitys, mistä maista papit ovat tulleet, mikä oli dominikaanien osuus kirkon kulttuurisen vaikutuksen vahvistamisessa, mitä muita kirkollisia sääntökuntia tai järjestöjä Suomessa on toiminut, miten kielikysymys on vaikuttanut ja miten katolinen uskonnonopetus on järjestetty.