Kirjoittajan arkisto: skhs

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Päiväys
Kirjoittanut

Liisa Seppänen

Tutkijan tarkoitusperät ja soveliaisuuden normit

Historian tutkijana ja arkeologina olen harvemmin joutunut miettimään, rikkooko tutkimukseni kirjoittamattomia soveliaisuuden sääntöjä tai loukkaanko tuloksillani lukijoita tai kuulijoita. Tähän on myötävaikuttanut se, että tutkimusaiheenani ovat pääasiassa olleet satoja vuosia vanhat rakennukset ja maahan hautautuneet materiaaliset muistot, joihin harvemmilla on enää vahvaa tunnesidettä. Lisäksi useimmat samoja asioita tutkineet auktorit ovat jo itse siirtyneet ajasta ikuisuuteen, jolloin olen jo rohjennut esittää uudenlaisia tulkintoja ja näkökulmia aiempien tutkimuksien ja uusien aineistojen pohjalta.

En ole kuitenkaan täysin välttynyt miettimästä soveliaisuuden normeja ja onpa minua kerran jopa syytetty niiden rikkomisesta.

Jatka lukemista

Suomen papisto 1800–1920 ensimmäinen versio julkaistu

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran yhteishankkeen Suomen papisto 1800–1920 ensimmäinen versio on nyt julkaistu.

Vuodesta 2011 lähtien Suomen kirkkohistoriallisen seuran asettama paimenmuistotoimikunta on työskennellyt toimittaakseen Suomen kaikkia luterilaisia pappeja vuosina 1801–1920 koskevan verkkojulkaisun.

Tämän sähköisen tietokannan lähtökohtana on vuosina 1910 ja 1918 julkaistu piispa O. I. Collianderin kaksiosainen Suomen kirkon paimenmuisto ja sen pohjana oleva aineisto. Painamattoman aineiston on koonnut ja toimittanut talkoopohjalta valt. lis. Iikko B. Voipio.

Alkuperäinen Collianderin paimenmuistoteos käsitti 1800-luvun seurakuntia ja niiden papistoa koskevan ensimmäisen osan (SKHST 8:1). Toiseen osaan (SKHST 8:2) sisältyi puolestaan yksityiskohtaisia henkilö- ja sukuhistoriallisia tietoja papeista, joiden sukunimet alkoivat kirjaimilla A–E. Nyt valmisteilla oleva tietokanta ei ole enää pelkkä Collianderin ja Voipion laatima käsikirjoitus, vaan kriittiseen tiedonhankintaan perustuva tutkimus. Tietoja on tarkistettu ja täydennetty muun muassa Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelin ja seurakuntien historiatietojen pohjalta.

Suomen kirkkohistoriallinen seura on myös tässä paimenmuistohankkeessa tehnyt yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen kanssa. SKS:n biografiakeskus huolehtii verkkojulkaisun toteutuksesta ja ylläpidosta. Ensimmäinen osa (papit, joiden sukunimi alkaa F–K kirjaimella) julkaistiin maaliskuussa 2017. Hanketta tukee Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

 

Tapaus Württemberg

Päiväys
Kirjoittanut

Päivi Räisänen-Schröder

Luterilaisuuden muotoutuminen rajanvedossa reformaation radikaaleihin: Tapaus Württemberg

 

Eletään vuotta 1571. Württembergin herttuakunta lounaisessa Saksassa on reilun sukupolven kuluessa kivunnut luterilaisen ruhtinaskunnan mallimaaksi, jossa on esimerkillisesti järjestetty kirkollinen hallinto ja seurakuntaelämä. Ainakin melkein. Sillä, Asterixia lainaten, ”pieni kylällinen voittamattomia gallialaisia [tässä: württembergiläisiä] pitää yhä puoliaan valloittajaa vastaan”. Vaikka saattaa olla kohtuutonta puhua luterilaisesta kirkosta Rooman imperiumin kaltaisena valloittajana, uusin tutkimus on näyttänyt, että reformaation ja tunnustuksellisen luterilaisen opin juurruttaminen paikallistasolla ei ollut se suoraviivainen menestystarina, joksi se on historiankirjoissa pitkään kuvattu. Mikäli joku yhtenäinen ”reformaatio” tosiaan sai alkunsa Lutherin tomerasta teesien naputtelusta Wittenbergin linnankirkon oveen, sen leviäminen olikin jo paljon monisyisempi prosessi.

Jatka lukemista

CFP: Uuden tutkimuksen illat lukuvuosi 2017-2018

Päiväys
Kirjoittanut

Hyvä asiantuntija,

oletko halukas kertomaan kirkkohistoriaan liittyvästä tutkimusaiheestasi asiasta kiinnostuneelle yleisölle?

Suomen kirkkohistoriallinen seura etsii nyt esitelmöitsijöitä lukuvuoden 2017–2018 Uuden tutkimuksen iltoihin.

Uuden tutkimuksen illat järjestetään loka–huhtikuussa (pl. tammikuu) kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 17.15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Tyypillisesti illat koostuvat yhdestä 45 min esitelmästä, mutta myös 2–3 esitelmän miniseminaarit ovat mahdollisia. Puhujiksi ovat tervetulleita niin kokeneet esitelmöitsijät kuin tuoreetkin tutkijat. Uuden tutkimuksen iltojen kuulija- ja keskustelijakunta koostuu SKHS:n jäsenistä sekä muista illan aiheesta kiinnostuneista. Lisätietoja aiemmista esitelmistä: http://www.skhs.fi/toiminta/utit/.

Kiinnostuneita pyydämme kertomaan esitelmän alustavan otsikon sekä toiveen esitelmän ajankohdasta 10.4.2017 mennessä seuran sihteerille (info[at]skhs.fi). Päätöksen Uuden tutkimuksen iltoihin hyväksyttävistä esitelmistä tekee seuran hallitus.

Tonsuureista partoihin ja muita 1500-luvun alun ihmiskuvan muutoksia

Päiväys
Kirjoittanut

Sini Mikkola

Tonsuureista partoihin ja muita 1500-luvun alun ihmiskuvan muutoksia

 

Ecce homo?

Oheinen kuva kertoo monta tärkeää asiaa reformaatiosta ja sen tutkimuksesta. Ensinnäkin, jokainen kuvassa esitetty ihminen on miespuolinen. Tällaiset mieskollaasit eivät ole harvinaisia taiteessa eivätkä tutkimuksessa. Erityisesti perinteinen reformaationtutkimus on korostanut miesten toimintaa, heidän välisiään verkostoja ja miesvoittoisesti muotoiltuja oppirakennelmia.

Jatka lukemista

Esko Koskenvesa 1938–2017

Päiväys
Kirjoittanut

Esko Koskenvesa 1938–2017

Kuva: Seppo J. J. Sirkka 1991, Suomen kirkkohistoriallisen seuran 100-vuotissymposium

Professori Esko Koskenvesa (vuoteen 1961 Koski) kuoli Pälkäneellä 3. tammikuuta 2017. Hän oli syntynyt Helsingissä 17. huhtikuuta 1938.

Jatka lukemista

Katolisen reformaation ”Lutheria” etsimässä

Päiväys
Kirjoittanut

Rose-Marie Peake

Katolisen reformaation ”Lutheria” etsimässä

 

Katolilaiset, pistäkää hanttiin!

Protestanteilta se käy leikiten. On Suuri Merkkivuosi, joka saapuu, ja sen mukana Suuri Kertomus. Kansaa sivistetään kirkkokunnan syntyvaiheista vauhdikkaalla ja sujuvalla kertomuksella, jolla on yksi selkeä päähenkilö ja vain muutama sivujuonne. Hieman mutkia oikoen on Martin Luther, teesit ja prosessi, jossa kirkosta erkani muutama muukin ryhmittymä.

Jatka lukemista

Väitöstilaisuus 11.3.2017 ”Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa”

Päiväys
Kirjoittanut

TM Paavo Ahonen väittelee lauantaina 11.3.2017 klo 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917-1933”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XIV, Unioninkatu 34.

Väitöskirja ilmestyy seuran toimitusten sarjassa (SKHST 233).

Lue täältä kirjaa koskeva uutinen Kirkko&Kaupunki

Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa

Päiväys
Kirjoittanut

Paavo Ahonen. Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917–1933. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 233. Helsinki, 2017. 394 sivua. ISBN 978-952-5031-86-7.

Antisemitismin eli juutalaisvastaisuuden juuret ovat syvällä kristinuskossa. Juutalaisiin kohdistetut uskonnolliset syytökset ulkokultaisesta uskonharjoituksesta aina Kristuksen tappamiseen ovat säilyneet kirkollisessa opetuksessa lähes 2 000 vuotta. Kun tällaiset näkemykset yhdstyivät maalliseen, niin sanottuun moderniin antisemitismiin, muodostui 1900-luvun alussa monien kirkonmiesten käsitys juutalaisista varsin kielteiseksi.

Paavo Ahosen teos on ensimmäinen perusteellinen tutkimus itsenäisen Suomen kirkollisesta antisemitismistä. Vuosina 1917–1933 antisemitismiä esiintyi niin kirkollisissa lehdissä, virallisissa keskusteluissa, kirkollisten toimijoiden julkaisuissa kuin piispojen henkilökohtaisissa muistiinpanoissa. Ahosen tutkimus osoittaa, että antisemitismi oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen huomattavasti yleisempi ilmiö kuin aiemmin on käsitetty, ja se ulottui aina Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johtoon saakka.

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta. Hinta 28 euroa.

Paavo Ahonen, Anti-Semitism in the Evangelical Lutheran Church of Finland between 1917–1933, Summary.