TEOLOGIAA SUOMEKSI ENNEN JA NYT – SUOMALAISET TEOLOGISET SEURAT 125 VUOTTA

Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran 125-vuotisjuhlaseminaari perjantaina 25.11.2016 klo 10–17 Tieteiden talolla salissa 104 (Kirkkokatu 6)

Ohjelma

10–12 Juhlaseminaarin avaus

Prof. Hannu Mustakallio & Prof. Markku Heikkilä:
Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran ja Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran perustaminen ja alkuvaiheet

12–13 Lounastauko, omakustanteinen

13–15 Seurojen asema tieteellisessä kentässä ja kielipolitiikka
Prof. Simo Heininen, Yleinen kirkkohistoria suomalaisessa kirkkohistoriassa
Prof. Simo Knuuttila, Suomeksi julkaiseminen
Prof. Serafim Seppälä, Teologian kääntäminen suomeksi

15–15.30 Kahvitauko

15.30–16.30 Uuden vuosituhannen trendit ja haasteet
Dosentti Mikko Ketola, Suomen kirkkohistoriallinen seura 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
Prof. Jaana Hallamaa, Teologian uusi tuleminen
Prof. Risto Saarinen, Julkaisemisen uudet trendit

16.30–17.15: Paneeli: Teologiset seurat tulevaisuudessa:
TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen, piispa Tapio Luoma,
SKHS:n kustannusjohtaja Milla Bergström, dos. Päivi Salmesvuori.

17–19 Iltajuhla

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton.

Ilmoittautuminen seminaariin ja iltajuhlaan on auki 18.11. asti

Lisätietoja seurojen sihteereiltä: info[at]skhs.fi & stksj[at]pro.tsv.fi

Marraskuun Uuden tutkimuksen ilta 14.11.

Prof. Jouko Talonen

LATVIAN KANSALLISEN TEOLOGIAN SYNTY 1920–1940

Latvian ensimmäinen itsenäisyyden aika (1918–1940) merkitsi maalle vilkasta ja monipuolista taloudellis-sosiaalista ja kulttuurista nousua. Itsenäistymisen jälkeen perustetussa Latvian yliopistossa aloitti toimintansa myös teologinen tiedekunta talvella 1920. Seuraavina vuosina syntyi muitakin teologisia opinahjoja. Uusi tutkijapolvi oli noussut 1930-luvulle tultaessa. Kansallisen teologian synty oli osa itsenäistyneen maan kulttuurista rakennustyötä. Katsomukselliset näkemyserot pappiskoulutuksen ja teologian suunnasta sekä baltiansaksalaisten ja kansallismielisten latvialaisten keskinäiset erimielisyydet toivat tähän kehitykseen omat jännitteensä.

Baltian kirkkohistorian tuntija, professori Jouko Talonen esittelee yli 20 vuoden tutkimustuloksiaan SKHS:n marraskuun 2016 uuden tutkimuksen illassa.

Tilaisuus järjestetään klo 17.15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Vapaa pääsy, ei erillistä ilmoittautumista.

Syyskokous 2016

Suomen kirkkohistoriallisen seuran toinen vuosittainen, sääntömääräinen kokous järjestetään maanantaina 14.11. klo 16.00 alkaen. Paikkana on Tieteiden talo, sali 309 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Sääntömääräisistä asioista ovat vuorossa talous- ja toimintasuunnitelman läpikäynti sekä henkilövalinnat ja jäsenmaksun määrittäminen vuodelle 2017.

The Finnish Society of Church History invites writers to contribute to the yearbook of 2017. The theme of the issue is war and refugees in the history of Christianity. Articles are expected to relate to the theme.

The media is filled with news of war and refugees fleeing war. How have churches acted in wartime throughout history? Has Christianity been an instrument of peace, a justification for violence, a basis for group loyalty and fighting spirit, or something else? Have churches and church historians been writing the history of the winners, or of the losers? And what of refugees? Over the centuries Christians have, in turn, fled war and persecution, waged war and persecuted others, and received refugees. How have they reacted to these situations? Possible topics range from Eusebius to the Crusades and World War II to the contemporary refugee crisis.

The Yearbook of the FSCH is a traditional journal of church history published since 1919. We welcome scholarly articles; reports and surveys of relevant issues; literature reviews; and culture reviews of fiction, films, games, exhibitions etc.

You may attach images (e.g. photographs or tables) to the articles, surveys and reports. We accept texts in Finnish, Swedish and English; please consult the editors if you wish to write in another language. The maximum character limits are: 65.000 characters for scholarly articles, 10.000 characters for surveys and reports, and 6.000 characters for reviews, including spaces. The yearbook is published annually at the Society’s festival and feast of Saint Henry in January (the issue of 2017 in 2018).

Please send an abstract of your proposed article to the editor-in-chief Piia Latvala (piia.latvala[at]gmail.com) by 30th October, 2016. The abstract should explain what is new about the article, whether it be the source material, method or perspective. Everyone who submitted a proposal will be informed by the end of November. The deadline for the accepted articles is 15th March, 2016, after which they go through a referee process.

If you wish to submit a survey, a report or a review, please contact Olli Lampinen-Enqvist (olli.lampinen[at]helsinki.fi).

Further questions on the yearbook may be directed to Piia Latvala.

Lokakuun Uuden tutkimuksen ilta 3.10. Marja Hartola, FM, kansatiede (TY): Miten reformaatio vaikutti ruokatalouteen 1500-ja 1600-luvuilla 

Kello 17.15 Tieteiden talolla, sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Vapaa pääsy, ei erillistä ilmoittautumista.

Lähes 400 vuotta kestänyt katolinen aika loppui Ruotsissa ja Suomessa vuonna 1527, kun Kustaa Vaasa oli noussut valtaan ja määrännyt valtakunnan uskonnoksi luterilaisuuden. Katolinen kirkko paastopäivineen on ollut merkittävä eurooppalaisen ruokakulttuurin yhdistäjä. Miten reformaatio ja uskonnon muuttuminen luterilaiseksi ja pakollisten paastopäivien poistuminen muutti suomalaisten ruokataloutta. Muutos ei ollut radikaali, vaan ruokatalous muuttuu hitaasti ja paastopäivät jatkuivat monissa maissa uskonpuhdistuksen jälkeenkin 1500-luvun loppupuolelle saakka ja ruokatalous pysyi hyvin keskiaikaisena pitkälle 1600-luvun puolelle. Hämeen linnassa pidettiin vuonna 1550 yhä 40 päivän paastoa laskiaisesta pääsiäiseen vaikkei kirkko sitä enää vaatinut. Turun linnassa syötiin vielä vuosina 1556-68 kaikissa ruokailuryhmissä enemmän kalaa kuin lihaa. Nyköpingin linnassa Ruotsissa pidettiin vuonna 1583 vielä 208 kalapäivää ja vain 156 lihapäivää. Eräillä kuningas Juhana III:n ja Katariina Jagellonican lauantaipäivällisillä 1500-luvun lopulla tarjottiin 40 ruokalajia, joista yksikään ei ollut liharuokaa ja kalaruokia oli peräti 19. Englannissa perjantai ja pääsiäisen alusaika säilyivät pitkään kalapäivinä ja kalan syöntiä suositeltiin reformaation jälkeenkin vielä 1580-luvulla, sillä lihavarastojen pelättiin loppuvan, jos lihaa olisi syöty päivittäin ympäri vuoden. Saksassa rahvas söi hyvin keskiaikaisesti vielä 30-vuotisen sodan aikana 1600-luvulla. Vain ylempi luokka oli omaksunut joitain 1600-luvun ruokauutuuksia.

KIRJOITTAJAKUTSU (HUOM! Jatkettu CFP)

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2017

Sota ja pakolaisuus

Suomen kirkkohistoriallinen seura kutsuu kirjoittajia vuoden 2017 vuosikirjaan. Tutkimusartikkelien toivotaan käsittelevän sodan ja pakolaisuuden kysymyksiä kristinuskon ja kirkkojen historiassa. Uutiset sodista ja sotien jaloista pakenevista ihmisistä täyttävät median.

Miten kirkot ovat toimineet historian sodissa? Onko kristinusko ollut rauhan rakentaja, väkivallan oikeuttaja, yhteishengen perusta vai jotain muuta? Ovatko kirkot ja kirkkohistorioitsijat kirjoittaneet voittajien vai häviäjien historiaa? Entä pakolaisuus: kristityt ovat historian saatossa vuoroin paenneet sotaa ja vainoa, vuoroin sotineet ja vainonneet, vuoroin ottaneet vastaan pakolaisia. Miten näistä tilanteista on selvitty tai niihin vaikutettu? Teemaan sopivat kirkkojen ja kristittyjen moninaiset tilanteet ja valinnat Eusebioksesta ristiretkiin ja toisesta maailmansodasta viime vuosien pakolaiskriisiin.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Toivotamme tervetulleeksi tieteelliset artikkelit, vapaamuotoisemmat tutkimuksen ajankohtaisia puheenaiheita tarkastelevat kirjoitukset ja katsaukset sekä esimerkiksi kirja-, elokuva- ja näyttelyarvostelut.

Tutkimusartikkeleihin, kirjoituksiin ja katsauksiin voi liittyä kuvia ja muuta graafista materiaalia. Artikkelin tai katsauksen voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Muilla kielillä laadituista teksteistä voi neuvotella toimittajien kanssa. Tutkimusartikkelien toivottava laajuus on maksimissaan 65 000 merkkiä ja katsausten ja kirjoitusten maksimissaan 10 000 merkkiä. Arvostelut ovat maksimissaan 6 000 merkin mittaisia. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse vuosikirjan vastaavalle toimittajalle Piia Latvalalle (piia.latvala[at]gmail.com) 30.10.2016 mennessä. Abstraktista käy ilmi artikkelin aihe ja mikä artikkelissa olisi aihepiirin käsittelyn kannalta uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Kaikille ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun loppuun mennessä tuloksesta. Artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa viimeistään 15.3.2017, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn.   

Jos tarjoat katsausta tai arvostelua, olethan yhteydessä Olli Lampinen-Enqvistiin (olli.lampinen[at]helsinki.fi).

Lisätietoja vuosikirjaan liittyen antaa Piia Latvala.

SYYSKOKOUS 2016

Suomen kirkkohistoriallisen seuran toinen vuosittainen, sääntömääräinen kokous järjestetään maanantaina 14.11. klo 16.00 alkaen. Paikkana on Tieteiden talo, sali 309 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Sääntömääräisistä asioista ovat vuorossa talous- ja toimintasuunnitelman läpikäynti sekä henkilövalinnat ja jäsenmaksun määrittäminen vuodelle 2017. Kokouksen jälkeen klo 17.15 alkaa Uuden tutkimuksen ilta.

 UUDEN TUTKIMUKSEN ILLAT

Tilaisuudet järjestetään klo 17.15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Vapaa pääsy, ei erillistä ilmoittautumista.

Lokakuu 3.10. Marja Hartola, FM, kansantiede (TY): Miten reformaatio vaikutti ruokatalouteen 1500-ja 1600-luvuilla 

Marraskuu 14.11. Prof. Jouko Talonen (HY): Latvian kansallisen teologian synty 1920–1940 

Joulukuu 12.12. Kirkonkalenteri 100 vuotta -seminaari 

• Almanakkatoimiston johtaja, dosentti Minna Saarelma-Paukkala: Suomalainen kalenteri itsenäisyyden aikana
• Professori Hannu Mustakallio (Itä-Suomen yliopisto): Kirkon kalenteri 60/70 vuotta kirkollisen dokumentoinnin foorumina
• Dosentti Mikko Ketola (Helsingin yliopisto): Kirkon kalenteri ja luterilaisen kirkon kansainvälistyminen

TEOLOGIAA SUOMEKSI ENNEN JA NYT – SUOMALAISET TEOLOGISET SEURAT 125 VUOTTA

Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran 125-v juhlaseminaari

Perjantaina 25.11.2016 kello 10–17, Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Ohjelma

10–12 Juhlaseminaarin avaus

• Hannu Mustakallio & Prof. Markku Heikkilä: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran ja Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran perustaminen ja alkuvaiheet

12–13 Lounastauko, omakustanteinen

13–15 Seurojen asema tieteellisessä kentässä ja kielipolitiikka

• Simo Heininen, Yleinen kirkkohistoria suomalaisessa kirkkohistoriassa
• Simo Knuuttila, Suomeksi julkaiseminen
• Serafim Seppälä, Teologian kääntäminen suomeksi

15–15.30 Kahvitauko

15.30–16.30 Uuden vuosituhannen trendit ja haasteet

• Mikko Ketola, Suomen kirkkohistoriallinen seura 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
• Jaana Hallamaa, Teologian uusi tuleminen
• Risto Saarinen, Julkaisemisen uudet trendit

16.30–17.15: Paneeli: Teologiset seurat tulevaisuudessa

17–19 Iltajuhla

Ilmoittautuminen seminaariin ja iltajuhlaan alkaa lokakuun alussa näillä verkkosivuilla. Lisätietoja seuran sihteeriltä: info[at]skhs.fi

Syyskuun ajan kaikki toimitusten sarjan julkaisut –50 % normaalihinnasta.

Katso julkaisuluettelomme täältä.

Tilaukset ja tiedustelut
www.tiedekirja.fi
(09) 635 177
tiedekirja@tsv.fi

SKHS mukana järjestämässä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan alumnipäivää teemalla:

Jääkö uskonto jalkoihin?

Uusinta tutkimusta uskonnosta yhteiskunnassa

maanantaina 12.9.2016 klo 14–19, Helsingin yliopiston päärakennuksen Pieni juhlasali, (Fabianinkatu 33, 4. krs)

Syksyn 2016 teologien alumnipäivässä pureudutaan uusimpaan teologiseen tutkimukseen uskonnosta yhteiskunnassa. Aihetta käsitellään aina Jeesuksen ajan maskuliinisuudesta 1900-luvun historian yhteiskunnallisten teemojen kautta nykypäivän akuuttien aiheiden tutkimukseen.

Alumnipäivän järjestävät tällä kertaa teologiset tutkimusseurat, joiden uusimmasta tutkimuksesta tarjotaan maistiaisia osallistujille. Luvassa on perinteisiä luentoja, tutkijahaastatteluja ja dialogeja. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Ilmoittaudu mukaan tiedekunnan sivuilla: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/jaako_uskonto_jalkoihin.html (Ilmoittautumisaika päättyy ma 5.9. klo 16.00.)

PÄIVÄN OHJELMA JA AIKATAULUT: 

(muutokset ohjelmaan mahdollisia)

14.00–14.15 TILAISUUDEN AVAUS: dekaani Ismo Dunderberg

14.15–15.45 UUSINTA TUTKIMUSTA USKONNOSTA YHTEISKUNNASSA

Oma ruumis ja kertomisen kyky näkökulmina uskonnolliseen merkitykseen

• TT Terhi Törmä, kappalainen, varhaiskasvatus ja oppilaitostyö, Ylöjärven seurakunta

Mitä on ymmärtää uskontoa omalla ruumiillaan? Entä mitä tarvitaan, että voi ymmärtää omaa itseään oman elämänsä ja uskonsa keskellä?

Uskonto ja ennakkoluulot

• uskonnonpedagogiikan professori Antti Räsänen, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta

Jeesus ja muut miehet: maskuliinisuudet synoptisissa evankeliumeissa

• TT Susanna Asikainen on haastateltavana Uuden testamentin eksegetiikan väitöskirjatutkimuksestaan Jesus and Other Men. Ideal Masculities in the Synoptic Gospels

Mitä pidettiin miehekkäänä antiikin yhteiskunnassa?
Olisivatko antiikin lukijat pitäneet evankeliumien hahmoja miehekkäinä?

The strive for methodological development in studies of religion: reflections based on projects hosted by Åbo Akademi University

• uskontotieteen professori Peter Nynäs (Åbo Akademi)

15.45–16.15 KAHVITAUKO ja pientä suolaista purtavaa Pienen juhlasalin aulassa, teologisten tieteellisten seurojen esittäytymistä sekä kirjamyyntiä

16.15–17.45 UUSINTA TUTKIMUSTA USKONNOSTA YHTEISKUNNASSA JATKUU

Uskonto, nationalismi ja fasismi suomalaisen SS-pataljoonan sotilaspastoreiden toiminnassa
Docent i kyrkohistoria (Åbo Akademi), SKHS:n puheenjohtaja André Swanström

Onko Kirkkojen maailmanneuvostosta mitään hyötyä?
Vuonna 1948 perustettua Kirkkojen maailmanneuvostoa (KMN) on arvosteltu ympäripyöreiden ekumeenisten tekstien tehtailusta ja kirkollisen jargonpuheen tuottamisesta. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tämä ekumeenisen liikkeen lippulaiva on vaikuttanut siihen, miten järjestön jäsenkirkot asemoivat itsensä maailmanpolitiikan areenoilla tänä päivänä.

TT Antti Laine ja TT Matti Peiponen ovat väitöskirjoissaan Ecumenical Attack against Racism ja Ecumenical Action in World Politics perehtyneet KMN:n toimintamenetelmiin kansainvälisessä politiikassa ja rasisminvastaisessa taistelussa. Laine ja Peiponen valottavat alustuksessaan, miten KMN:n toimijat vaikuttivat ja millaisia keinoja he käyttivät tavoitteittensa toteuttamisessa.

Taidelähtöiset menetelmät teologisessa tutkimuksessa
Käytännöllisen teologian tohtorikoulutettava Johanna Mantere
Taide – kuokkavieras vai piristävä poikkeus teologisten tutkimusmenetelmien kirjossa?

18.00–19.00 COCKTAILTILAISUUS Pienen juhlasalin aulassa, teologisten tieteellisten seurojen esittäytymistä sekä kirjamyyntiä

Tilaisuuden juontajina toimivat:

• Virpi Mäkinen (teologisen etiikan ja sosiaalietiikan yliopistonlehtori, päätoimittaja, TA)
• Outi Lehtipuu (Uuden testamentin kreikan yliopistonlehtori, akatemiatutkija, toimittaja, TA)

Päivän ohjelmasta vastaavat teologiset tieteelliset seurat:

Suomen kirkkohistoriallinen seura

Suomalainen teologinen kirjallisuusseura

Suomen eksegeettinen seura

Suomen uskontotieteellinen seura

Luther-Agricola seura

Diakonian tutkimuksen seura

Mukana ovat myös Teologinen aikakauskirja ja Suomen filosofinen yhdistys