Suomen kirkkohistoriallinen seura on järjestänyt loppukesän kunniaksi erikoistarjouskampanjan.
Tarjoamme vain ja ainoastaan jäsenillemme valtaosan julkaisuistamme -50 % hintaan. Katso linkki Erikoistarjous Suomen kirkkohistoriallisen seura jäsenille.
Toimithan nopeasti, sillä tarjous on voimassa vain viikon (24.8. asti) ja alennushintaisia kirjoja on rajallinen määrä.
Kirkkohistorian päivä 25.9. kello 9-13
Tieteiden talo, Sali 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki)
Ekumenia yhteiskunnan peilinä
Kirkkohistorian päivässä 2015 pureudutaan ajankohtaisiin ekumeenisiin kysymyksiin ja uusimpaan kirkkohistorialliseen, ekumeenista liikettä koskevaan tutkimukseen. Päivän esitelmät ovat englanniksi.
9.00–9.15 Avaus
9.15–10.30 Keynote
10.30–11 Kahvi
11.00–11.45 Sessio 1
12.00–12.45 Sessio 2
Vapaa pääsy. Ilmoittautuminen oheisen e-lomakkeen kautta 20.9. mennessä kahvitarjoilujen mitoittamiseksi ja mahdollisista muutoksista ilmoituksen saamiseksi sähköpostitse: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/63036/lomake.html
Lisätietoja seuran sihteeriltä: info[at]skhs.fi
Tervetuloa!
Suomen kirkkohistoriallinen seura tekee arviota ensi vuonna toimitusten sarjaan mahdollisesti tulevista teoksista. Mikäli olet suunnittelemassa julkaisua ensi vuodelle ja arvelet, että SKHS olisi yksi kustantajavaihtoehto, pyydän laittaamaan asiasta tietoa 15.8. mennessä seuran sihteerille osoitteeseen (info[at]skhs.fi) ja alustavan otsikon/työnimen.
The Yearbook of the Finnish Society of Church History 2016
The Reformation: 500 Years
The year 2017 marks the 500th anniversary of the Reformation. The Finnish Society of Church History is now calling for writers to contribute to the yearbook of 2016. The theme of the yearbook is Reformation and its impact, and we invite discussion of the theme from various perspectives. How and why did the Reformation begin and what were its consequences? How did the upheavals of the 16th century affect the Catholic Church? Recent scholarship has entertained the concept of the ‘long Reformation’, but what does that mean? How gendered is the historiography of the Reformation; what was the role of women in what has been largely labeled as a men’s project? In what ways has the Reformation been interpreted by posterity?
The Yearbook of the FSCH is a traditional journal of church history published since 1919. It contains peer-reviewed articles, overviews of contemporary issues, and reviews. The yearbook’s release date is 19th of January 2017, the Society’s annual festival and the feast of Saint Henry (Henricus). The publication of the book thus opens the jubilee year of the Reformation.
We welcome scholarly articles (max. 65.000 characters including spaces), surveys and reports (max. 10.000 characters including spaces) as well as book, film, exhibition and other culture reviews (max. 6.000 characters including spaces). You may attach images (e.g. photographs or tables) to the articles, surveys and reports. We accept submissions in Finnish, Swedish and English. If you wish to write in another language, please contact the editors.
Please send an abstract of your proposed article to the editor-in-chief Piia Latvala (piia.latvala @ gmail.com) by 30th September, 2015. The abstract should explain what is new about the article, whether it be the source material, method or perspective. Everyone who has submitted a proposal will be informed of the result by the end of October. The deadline for the accepted articles is 15th April, 2016, after which they go through a referee process.
If you wish to submit a survey, a report or a review, please contact Olli Lampinen-Enqvist (olli.lampinen @ helsinki.fi) as soon as possible but by the end of 2015 at the latest.
Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2016
Reformaatio 500 vuotta
Vuonna 2017 vietetään reformaation 500-vuotisjuhlavuotta. Suomen kirkkohistoriallinen seura kutsuu nyt kirjoittajia vuoden 2016 teemavuosikirjaansa. Vuosikirjassa käsitellään reformaatiota ja sen vaikutushistoriaa eri näkökulmista. Mistä ja miksi reformaatio alkoi ja mitä seurauksia sillä on ollut? Mitä katolisessa kirkossa tapahtui 1500-luvun mullistusten jälkeen? Historiantutkimuksessa on alettu puhua pitkästä reformaatiosta, mutta mitä se tarkoittaa? Kuinka sukupuolittunut reformaation historiakuva on ja mikä rooli naisilla oli miesten projektiksi leimautuneissa kirkon uudistusvaatimuksissa? Miten jälkipolvet ovat tulkinneet reformaation perintöä?
Seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Se sisältää vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin pureutuvia kirjoituksia sekä arvosteluja. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa Pyhän Henrikin päivänä 19. tammikuuta. Näin reformaatiota käsittelevä teemavuosikirja ilmestyy juhlavuoden alkajaisiksi.
Vuoden 2016 teemavuosikirjaan ovat tervetulleita tieteelliset artikkelit (maksimissaan 65 000 merkkiä välilyönteineen), kirjoitukset ja katsaukset (maks. 10 000 merkkiä välilyönteineen) sekä esimerkiksi kirja-, elokuva- ja näyttelyarvostelut (maks. 6 000 merkkiä välilyönteineen). Tutkimusartikkeleihin, kirjoituksiin ja katsauksiin voi liittyä kuvia ja muuta graafista materiaalia. Artikkelin tai katsauksen voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Muilla kielillä laadituista artikkeleista voi neuvotella toimittajien kanssa.
Abstrakti suunnitellusta artikkelista lähetetään sähköpostitse vuosikirjan vastaavalle toimittajalle Piia Latvalalle, piia.latvala @ gmail.com, 30.9.2015 mennessä. Abstraktista käy ilmi artikkelin aihe ja mikä artikkelissa olisi uutta, esimerkiksi siinä käytetty lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Kaikille ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan lokakuun loppuun mennessä tuloksesta. Hyväksyttyjen artikkeleiden tulee olla vuosikirjan toimituksessa viimeistään 15.4.2016, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn.
Jos tarjoat katsausta tai arvostelua, olethan yhteydessä Olli Lampinen-Enqvistiin, olli.lampinen @ helsinki.fi, mahdollisimman pian mutta viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä.
Huhtikuun Uuden tutkimuksen ilta järjestetään maanantaina 13.4. kello 17.15 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B kerros). Tohtorikoulutettava Jelisei Heikkilä esitelmöi aiheesta:
Avioerokäytäntöjen kirkko-oikeudelliset uudistukset Venäjän ortodoksisen kirkon 1917–1918 kirkolliskokouksessa
Tultaessa 1900-luvulle Venäjän avioliittolaki oli eurooppalaisiin maihin verrattuna hyvin tiukka. Laillisesti valtio tunnusti vain virallisten uskonnollisten yhteisöjen avioliitot. Avioeroa ennen vuoden 1918 vallankumousta oli hyvin vaikeaa saada. Valtio hyväksyi avioeron vain niissä tapauksissa, joissa Pyhä synodi oli niitä puoltanut. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että esimerkiksi vuonna 1913 Venäjän keisarikunnassa 98,5 miljoonaa ortodoksia kohden haettiin 3 791 valtion hyväksymää avioeroa (0,038%). Uskonnonvapausuudistus 17. huhtikuuta vuonna 1905 uudisti myös avioliittolakia: eri uskonnollisten tunnustusten väliset avioliitot sallittiin, jonka seurauksena alkoi laaja keskustelu siviiliavioliiton käyttöönotosta.
Erilaiset suunnitelmat ja näkemykset avioeroprosessien reformoimisesta jatkuivat aina vuoteen 1916 saakka, kunnes ne lopulta siirtyivät vuosien 1917–1918 kirkolliskokouksen päätettäväksi. Vuosien 1917–1918 Venäjän ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen kirkko-oikeusjaostossa laajaa keskustelua aiheutti hyväksyttävät määritelmät avioerosyistä. Kokouksen akateemikot – piispat, juristit, Pyhän synodin yliprokuraattori ja suurin osa papistosta olivat avioerosyiden määritelmien laajentamisen kannalla. Samalla he kannattivat myös avioeroprosessin osittaista siirtämistä maalliseen tuomioistuimeen. Kokoukseen osallistuneet maaseutuedustajat, sekä maaseudulla toiminut papisto olivat sen sijaan uudistusten jyrkkiä vastustajia.
Venäjän keskustoimeenpanokomitea ja kansanneuvoston komissaarit säätivät 16. joulukuuta 1917 uudistetun lain koskien avioeroa ja siviiliavioliittoa. Uudistetussa laissa ei osoitettu mahdollisiin avioerosyihin, riitti että kaksi osapuolta päättivät erota. Tämä loi suuren ristiriidan vallinneeseen käytäntöön, jossa avioliittoa pidettiin kirkollisena toimituksena, sakramenttina joka on ortodoksisen kirkon mysteerio.
Kirkko ei ehtinyt käydä loppuun aloittamaansa kirkko-oikeudellista keskustelua tulevasta avioeromallista, vaan se oli pakotettu käsittelemään valtion uutta avioerolakia. Vuosien 1917–1918 kirkolliskokousta valmisteleva aika näkyi muun muassa piispojen, sekä eri kirkollisten tahojen keskusteluna kirkollisissa ja maallisissa lehdistöissä. Niissä esitettiin useita näkemyksiä ja malleja, kuinka vanhentunutta avioero -ja avioliittolakia tulisi uudistaa. Itse vuosien 1917–1918 kirkolliskokouksessa pyrittiin käytännössä ratkaisemaan edellä mainitut ongelmat ja löytämään uusia kirkollisen avioelämän malleja uudessa uskonnottomassa yhteiskunnassa.
Kirkollinen avioliittoinstituutio joka oli koko 1800- ja 1900-luvun alun oikeuslaitoksen suojelema tuhoutui vallankumouksen myötä. Avioerokäytännön uudistamisella oli kuitenkin paradoksaalinen tavoite Venäjällä – säilyttää kristillisen perheen yhtenäisyys
Hyvä kirkkohistorian asiantuntija,
oletko halukas kertomaan tutkimusaiheestasi asiasta kiinnostuneelle yleisölle? Suomen kirkkohistoriallinen seura etsii nyt esitelmöitsijöitä syksyn 2015 Uuden tutkimuksen iltoihin.
SKHS:n Uuden tutkimuksen illat järjestetään loka-huhtikuussa joka kuukauden ensimmäinen maanantai kello 17.15. pääsääntöisesti Helsingin yliopistolla. Luennot koskevat uusinta kirkkohistorian saran tutkimusta niin Suomesta kuin maailmalta: viimeaikaiset aiheet ovat vaihdelleet Helsinki Mission 130-vuotisesta historiasta (maaliskuu 2015)Yuan-dynastian Kiinaan vuosina 1271–1370 kohdistuneeseen lähetystyöhön (marraskuu 2014). Ohjelmaan kuuluu noin 45 min esitelmä, jonka jälkeen varataan aikaa keskustelulle. Kuulijakunta koostuu niin SKHS:n jäsenistä kuin myös muista aiheesta kiinnostuneista.
Syksyllä 2015 järjestetään kaksi Uuden tutkimuksen iltaa (marras ja joulukuussa), koska lokakuun illan korvaa 25.9. pidettävä Kirkkohistorian päivä. Puhujaksi voivat tulla niin kokeneet esitelmän pitäjät kuin tuoreet tekijätkin. Voit ilmaista kiinnostuksesi tulemaan puhujaksi lähettämällä sähköpostia seuran sihteeri Sanna Supposelle 8.4. mennessä.
Lisätietoja:
SKHS sihteeri Sanna Supponen
Maaliskuun Uuden tutkimuksen ilta järjestetään 9.3.2015 kello 17.15 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B kerros). Dosentti Ville Jalovaara esitelmöi aiheesta:
Kirkon diakoniatyöstä helsinkiläiseksi sosiaalialan järjestöksi – HelsinkiMission 130 vuotta
HelsinkiMissio, vuoteen 2004 Helsingin Kaupunkilähetys, on vaikuttanut Helsingin kaduilla 130 vuotta. Jouluna 1883 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin köyhimmässä ja huonomaineisimmassa kaupunginosassa Punavuoressa avattiin kaupunkilähetyksen ensimmäinen lähetysmaja, jossa diakonissa Cecilia Blomqvist yritti pienen vapaaehtoisjoukon kanssa auttaa kaupungin hädänalaisia. Tuosta alkoi Helsingin Kaupunkilähetyksen monivaiheinen Suomen ja sen pääkaupungin kohtalonvuosiin kiinteästi kytkeytyvä historia. Tänä päivänä HelsinkiMissio tunnetaan laajasta vapaaehtoistyöstään ja suurista keskustelua herättäneistä vanhusten yksinäisyyteen ja lapsiperheiden hyvinvointiin tarttuneista julkisuuskampanjoistaan.
Aiemmin Kekkosen ja kirkon suhteita tutkimuksissaan tarkastellut dosentti Ville Jalovaara kertoo kirkkohistoriallisen seuran uuden tutkimuksen illassa Kirjapajalta maaliskuussa ilmestyvästä HelsinkiMission historiastaan. Jalovaara pohtii alustuksessaan erityisesti HelsinkiMission 130 vuoden ajan jatkuvasti muutoksen tilassa ollutta suhdetta luterilaiseen kirkkoon. Helsingin Kaupunkilähetys aloitti toimintansa Helsingissä kirkon diakoniatyönä ja tänä päivänä se määrittelee itsensä sosiaalialan järjestöksi, jonka suhde kirkkoon on jopa hieman jännitteinen.
Ennen uuden tutkimuksen iltaa pidetään Seuran sääntömääräinen kevätkokous kello 16.00.
Milla Bergström Pyhä istuin, Puola ja Itä-Galitsian puolalais–ukrainalaiset jännitteet 1921–1931. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 230. Helsinki, 2015. 357 sivua. ISBN 978-952-5031-80-5. Hinta 25 €.
Ensimmäisen maailmansodan lopputuloksena oli Eurooppa, joka sulki sisäänsä varjoja entisistä imperiumeista, niiden raunioista muodostettuja uusia valtioita sekä monia kohtaloonsa ja asemaansa tyytymättömiä vähemmistöjä. Yksi uusista valtioista oli Puola, missä helmikuussa 1922 paaviksi valittu Pius XI oli vastikään toiminut Pyhän istuimen diplomaattisena lähettiläänä.
Valtauskonnoltaan roomalaiskatolisen Puolan rajat sulkivat sisäänsä Itä-Galitsian kolme miljoona ukrainalaista. Heidän vastahakoisuutensa tunnustaa Puolan ylivalta Itä-Galitsiassa ja puolalaisten pyrkimykset painostaa heitä Puolalle uskollisiksi kansalaisiksi johtivat 1920- ja 1930-luvuilla jatkuviin jännitteisiin, jotka heijastuivat myös uskonnolliselle kentälle.
Milla Bergström analysoi tutkimuksessaan Pyhää istuinta ohjanneita periaatteita Pius XI:n paaviuskauden aikaisissa puolalais–ukrainalaisten jännitteiden synnyttämissä ongelmatapauksissa. Tutkimus antaa perusteellisen kuvan Pyhän istuimen päätöksentekoon vaikuttaneista periaatteista, toimintatavoista ja paavillisen diplomatian arkipäivästä Puolan jännittyneessä tilanteessa.
Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta. Lue kirja-arvio täältä.
Milla Bergström The Holy See, Poland and the Polish-Ukrainian Tensions in Eastern Galicia, 1921–1931. Summary.
Tervetuloa kevään 2015 Uuden tutkimuksen iltoihin! Esitelmöitsijät ja aiheet ovat:
ma 2.2. prof. Christian Krötzl: suomalaisten pyhiinvaelluksista keskiajalla
ma 9.3. dos. Ville Jalovaara: Kirkon diakoniatyöstä helsinkiläiseksi sosiaalialan järjestöksi – HelsinkiMission 130 vuotta
ma 13.4. tohtorikoulutettava Jelisei Heikkilä: Avioerokäytäntöjen kirkko-oikeudelliset uudistukset Venäjän ortodoksisen kirkon 1917–1918 kirkolliskokouksessa
UTI:t järjestetään teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5. krs) klo 17.15. Huomaa, että 9.3. järjestetään myös seuran sääntömääräinen kevätkokous klo 16.00 alkaen.