Kirjoittajan arkisto: skhs

SKHS:n kevätkokous siirtyy

Päiväys
Kirjoittanut

Hyvät SKHS:n jäsenet,

Koronaviruspandemian vuoksi Suomen kirkkohistoriallisen seuran kevätkokousta ei järjestetä aiemmin suunnitellun mukaisesti maanantaina 30.3. klo 17. Yli 10 hengen kokoontumiset ovat kiellettyjä, ja Tieteellisten seurain valtuuskunta on lisäksi sulkenut Tieteiden talon, jossa kokous oli tarkoitus pitää, ainakin 13.4.2020 asti.

Seuran hallitus on päättänyt toimia siten, että puheenjohtaja ja sihteeri avaavat muodollisesti kevätkokouksen maanantaina 30.3., ja tapaamisessa todetaan, että vallitsevien olosuhteiden vuoksi kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat siirretään käsiteltäväksi jatkokokoukseen, joka pidetään elokuussa. Kokouksen tarkempi ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Grönlannin kirkosta Bernhard Clairvauxlaiseen – Kirkkohistoriallista tutkimusta Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä

Päiväys
Kirjoittanut

Ensimmäiset Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät järjestetään 19.–20.3.2020 Tieteiden talolla Helsingissä. Konferenssin työryhmiä on tietoisesti kannustettu monitieteisyyteen, ja sitä monet niistä myös onnistuneesti ovat. Tässä blogissa esitellään suurilta osin kirkkohistorian alalle tai sen tienoille sijoittuvaa sisältöä konferenssin ohjelmasta. Esittely ei ole luonnollisesti täysin kattava, joten erinomaiseen ohjelmakattaukseen kannattaa paneutua itsekin perusteellisesti. Jatka lukemista

Kirkko idänsuhteiden hoitajana – Uuden tutkimuksen ilta 2.3.2020

Päiväys
Kirjoittanut

Kirkko idänsuhteiden hoitajana – 50 vuotta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskusteluja

Suomen kirkkohistoriallisen seuran Uuden tutkimuksen ilta maanantaina 2.3.2020 klo 17.15–20.00.

Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki), Sali 505.

Keväällä 2020 tulee kuluneeksi 50 vuotta Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelujen alkamisesta. Tämän merkkivuoden johdosta SKHS:n kevään esitelmäilta pureutuu tähän teemaan. Illan aikana kuulemme puheenvuoroja Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskusteluiden historiasta ja siitä, millaisia motiiveja keskustelun osapuolilla on ollut, miten valtiovalta on niihin suhtautunut ja millainen kirkkopoliittinen ja poliittinen merkitys oppikeskusteluilla on ollut.

Kahvitarjoilun vuoksi toivomme alustavaa ilmoittautumista tilaisuuteen 26.2.2020 mennessä joko ilmoittautumislomakkeen kautta https://forms.gle/tmkLFdanxnCHkJvv9 tai sähköpostitse osoitteeseen info@skhs.fi.

klo 17.15 Seuran puheenjohtaja dos. Juha Meriläinen avaa tilaisuuden

klo 17.20 Suurlähettiläs René Nyberg: Oppikeskustelut ja ulkopolitiikka

Arkkipiispa Martti Simojoen pyrkimys 1960-luvulla saada yhteys Viron luterilaiseen kirkkoon edellytti ulkopoliittista harkintaa. Tie Moskovan patriarkaatin kautta oli ainoa vaihtoehto, mutta oppikeskusteluihin ryhtyminen Venäjän ortodoksikirkon kanssa sisälsi poliittisen riskin. Moskovan patriarkaatin tehtävä oli KGBn ohjauksessa vetää Suomen luterilainen kirkko Prahan kirkkojen rauhanfoorumin. Mikäli Simojoki olisi lähtenyt tälle tielle, se olisi ollut Suomelle poliittisesti vahingollista. Kun Simojoki väisti tämän, oppikeskusteluista tuli ulkopolitiikkaa, ei Suomen hallituksen ohjaamana, vaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ymmärryksen ansiosta.

klo 17.50 Yliopistotutkija, TT Heta Hurskainen: Oppikeskustelujen sisältö ja politiikka Venäjän aikana

Oppikeskusteluilla on aina ollut oma agendansa, joka ei ole ollut irrallaan vallitsevista poliittisista tilanteista. Millä tavalla neuvottelujen sisältö heijastaa muuttuvaa yhteiskunnallista tilannetta? Millaista politiikkaa kirkot käyttävät näissä oppikeskusteluissa? Molemmat kirkot elävät oman kirkkonsa ja yhteiskuntansa historian muokkaamalla tavalla, eivätkä nämä siteet voi olla vaikuttamatta keskinäiseen kanssakäymiseen tänäkään päivänä.

klo 18.20 Kahvitauko

klo 18.40 Prof. em. Eino Murtorinne: Neuvostoliiton kaksisuuntainen uskontopolitiikka

Esitelmässä käsitellään Neuvostoliiton uskontopolitiikan kaksisuuntaista luonnetta, joka valottaa Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelujen taustaa. Sisällöllisesti esitelmä tarkastelee Neuvostoliitossa ja muissa Itä-Euroopan maissa yhtäältä julistetun valtiollisen uskonnonvapauden ja toisaalta näissä maissa valtaa pitäneen kommunistisen puolueen uskonnonvastaisen ideologian suhdetta.

klo 19.10 Yhteinen keskustelu
Keskustelun puheenjohtajana toimii Juha Meriläinen.
Tilaisuus päättyy noin klo 19.45.

Några wijsor om Antichristum [1536] samt handskrivna tillägg

Päiväys
Kirjoittanut

Otfried Czaika: Några wijsor om Antichristum [1536] samt handskrivna tillägg. Utgåva med inledande kommentarer. Finska kyrkohistoriska samfundets handlingar 235. Skara / Helsingfors, 2019. 168 s. ISBN 978-952-5031-89-8.

1536 (förmodligen) utkom i Stockholm ett litet häfte med polemiska visor riktade mot den romerska kyrkan. Titeln är Några Wijsor om Antichristum. Idag finns enbart två exemplar bevarade som dock intressant nog representerar två olika upplagor. I båda exemplaren finns dessutom en del handskrivna tillägg, främst psalmtexter, både kända och hittills okända psalmer från 1500-talet. Några Wijsor om Antichristum ger därmed inte bara en inblick i 1500-talets teologiska kontroverser utan ger också en bild av den evangeliska församlingssångens framväxt i Sverige under denna tid. Texten till Några Wijsor om Antichristum samt de handskrivna tilläggen görs här tillgänglig i en kritisk utgåva. En utförlig kommentar belyser verket ur bokhistoriska och teologiska perspektiv och förankrar dem i en bredare historisk kontext.

Boken är utgiven av Skara stifthistoriska sällskap och Finska kyrkohistoriska samfundet.

Boken är tillgånlig i Tiedekirja. Pris 28 e.

Vuosikirja 2019 – Tunteet, aistit ja uskonnollinen kokemus

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2019 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2019 (109).

Toim. Sini Mikkola ja Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki, 2020. 254 s.

ISBN 978-952-5031-95-9. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.

Maria tuudittaa käsivarsillaan kuollutta Kristusta ja katsoo tämän haavoja. 1300-luvun kristitty katsoo pietá-veistosta ja eläytyy Raamatun kertomukseen tunteiden ja mielikuvituksen tasolla. Kärsimys yhdistää äidin, pojan ja katsojan. Kohtaus herättää myötätuntoa ja katumusta, mutta vuolaasti virtaava veri muistuttaa myös eukaristian riemusta. Toisen aikakauden ihmiset näkevät ja kokevat veistoksen ehkä toisin.

Kristinuskon historia on tunteiden, aistimusten ja kokemuksellisuuden historiaa. Jo ajatus inkarnaatiosta nosti ruumiillisen kokemuksen kristillisen ihmiskuvan keskiöön, eikä esimerkiksi hyveitä ja paheita, syntiä ja kääntymystä voi käsitellä tunteista erillään. Toisaalta uskonelämän muodot, kuten liturgia ja kirkkotaide, saavat merkityksensä siitä kontekstista – paitsi teologisesta, myös tilallisesta ja kehollisesta – jossa ne koetaan. Käsillä oleva teos kurottaa 300-luvun Egyptin erämaasta 1800-luvunsavupirtin hämärissä lukeviin suomalaisiin, keskiajan Islannista nykyajan laulutyöpajoihin.

Vuosikirja julkaistiin seuran vuosijuhlassa Pyhän Henrikin päivän tienoilla perjantaina 17.1.2020. Vuosikirjaa myy Tiedekirja.

 

Vuosikirjan 2019 tutkimusartikkelit:

Jussi Junni: Kilvoittelun kukinto – Miten vapaus tunteista johtaa rakkauteen Euagrios Pontoslaisen (345–399) mukaan?

Kirsi Kanerva: The Practice of Repentance in Medieval Iceland: Indigenous Ideas and Christian Influences

Marika Räsänen, Hilkka-Liisa Vuori, Johanna Korhonen & Seppo Heikkinen: Keskiaikainen liturgia elettynä ja koettuna

Hanna Pirinen: Seurasaaren Karunan kartanokirkon taulumaalaukset vuonna 1704

Olli Viitaniemi: Kirjahylly savupirtissä? Hartauskirjojen välitys, hankinta ja vieroksunta Savo-Karjalassa kustavilaisella ajalla

Katsaukset

Jouko Talonen: In memoriam: Heinrich Wittram 1931–2018

Tapio Vähäkangas: Erään herra Henrikin virkaura

Vuosijuhlatunnelmia ja gradupalkinto

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhlaa vietettiin perjantaina 17.1.2020 Helsingissä, teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa. Juhlassa esiteltiin perinteiseen tapaan tuore vuosikirja sekä gradupalkinnon voittaja. Vuosijuhlaesitelmän piti kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä (kuvassa), ja esitelmää oli kuulemassa suuri joukko seuran jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Pyhän Henrikin muistopäivän aatonaattoon sopivasti esitelmän otsikkona oli ”Ikivanhaa ja ultrauutta. Piispa Henrik, Lalli ja kirkkohistorian uudet tuulet”.

Jatka lukemista

Hakuilmoitus: SKHS hakee kustannusjohtajaa

Päiväys
Kirjoittanut

HAKUILMOITUS

Suomen kirkkohistoriallinen seura hakee mukaan toimintaansa sivutoimista KUSTANNUSJOHTAJAA.

Seura on yksi vanhimmista tieteellisistä seuroista ja ainoa kirkkohistoriaan keskittynyt tieteellinen seura Suomessa. Seuran toiminta kohdistuu tieteelliseen julkaisutyöhön ja kirkkohistorian uusimpia tutkimustuloksia esittelevään toimintaan. Seura julkaisee vuosittain 2-4 tieteellistä monografiaa sekä vuosikirjan. Seura on sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan että Suomen tiedekustantajien liiton jäsen.

Kustannusjohtajan tehtäviin kuuluvat muun muassa seuran kustannustoiminnasta vastaaminen ja sen kehittäminen. Kustannusjohtaja toimii seuran julkaisuneuvoston puheenjohtajana ja hän tekee tiivistä yhteistyötä seuran puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan, muiden tieteellisten seurojen sekä kustannusalan eri toimijoiden kanssa. Tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä Helsingissä. Tehtävästä maksetaan vuosittain palkkio.

Edellytämme:


– Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä


– Hyvää organisointikykyä ja kokemusta aikataulutetusta työstä


– Sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seuran julkaisutoiminnan monipuoliseen kehittämiseen

– Kirkkohistoriallista yleissivistystä

Lisäksi toivomme hakijalta:

– Tiedekustantamisen kentän hyvää tuntemusta ja kokemusta kirjojen toimittamisesta

Vapaamuotoiset hakemukset (hakemus + ansioluettelo) pyydämme toimittamaan pe 31.1.2020 mennessä osoitteeseen info[at]skhs.fi.

Lisätietoja antaa seuran kustannusjohtaja Anni Suni (kustannus(at)skhs.fi).

Työ alkaa sovitusti helmikuun aikana.

Kustannusjohtajan toimeen hakeneista osa kutsutaan hakemusten perusteella haastatteluun, joka pidetään viikolla 7. Tarvittaessa haastatteluun voidaan käyttää etäyhteyttä.

Aatteiden ja herätysten virrassa

Päiväys
Kirjoittanut

Timo Kapanen ja Nico Lamminparras (toim.). Aatteiden ja herätysten virrassa. Jouko Talosen juhlakirja. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 239. Helsinki, 2019. 326 sivua. ISBN 978-952-5031-94-2.

 

Aatteiden ja herätysten virrassa luotaa historiallisia ilmiöitä moniulotteisesti suurella
kauhalla. Teos koostuu eri alojen tasokkaista asiantuntija-artikkeleista ja katsauksista,
jotka käsittelevät kirkko- ja poliittisen historian kotimaisia ja kansainvälisiä teemoja.
Historian, ja siinä inhimillisen toiminnan osuuden ymmärtäminen, on avain yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ainoastaan laaja-alainen tietämys voi antaa tukevan perustan aatteellisten virtausten käsittelemiseen.

Artikkeleiden virrassa soljuvat eri tutkimusalojen uusimmat näköalat. Uskonnon ja
politiikan rajapinnoissa jubilaarin vahvuudet tulevatkin parhaiten esille. Kirjan artikkelit ovat kuin käsikirja tälle sukupolvelle – koonti siitä, miten kirkollista tutkimusta voi lähestyä lukuisista, jopa yllättävistäkin tulokulmista.

Teos on Helsingin yliopiston kirkkohistorian professorin Jouko Talosen juhlakirja ja kunnianosoitus hänen laajasta tutkimusvaikutuksestaan. Professori Jouko Talonen halkoo virtoja luovien lukuisten dosentuurien kautta: Pohjoismaiden kirkkohistoria (Itä-Suomen yliopisto), Suomen kirkkohistoria (Oulun yliopisto), Poliittinen historia (Turun yliopisto).

Juhlakirjan kirjoittajat:

Alatalo Jani, Alenius Kari, Altnurme Riho, Antila Jaakko, Arffman Kaarlo, Auranen Ari, Auvinen Ville, Bexell Oloph, Dahlbacka Ingvar, Heininen Simo, Kakkuri Teemu, Kapanen Timo, Kinnunen Mauri, Knuutila Jyrki, Laaninen Timo, Lamminparras Nico, Laucinsh Voldemaars, Lauha Aila, Luoma Antti, Martikainen Jouko, Mustakallio Hannu, Petkunas Darius, Rohtmets Priit, Ruotsila Markku, Saard Riho, Salomäki Hanna, Snellman Gerd, Tala Yrjö, Tiensuu Kyllikki, Toivanen-Kola Hanna-Riitta, Vuori Timo.

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta. Hinta 35 euroa.

Juhlakirjan julkaisutilaisuus perjantaina 13.12.2019 klo 16.00 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa ja salissa 532 (Vuorikatu 3, 5 krs).

 

KIRJOITTAJAKUTSU: Tule kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan 2020!

Päiväys
Kirjoittanut

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita uskonnon ja vallan liitoskohdista kristinuskon historiassa. Vallankäyttö on osa kaikkea ihmisten välistä toimintaa, ja sen avulla pyritään vaikuttamaan toisten käyttäytymiseen – suoraan tai epäsuorasti. Valta saa toimimaan tai estää toimimasta; se voi pakottaa, rajoittaa, suostutella, velvoittaa tai ohjailla huomaamattomasti. Se voi ilmetä esimerkiksi poliittisena vallankäyttönä, taloudellisena toimintakykynä, moraalisena vaatimuksena tai hengellisenä auktoriteettina.

Myös kristinusko ja valta ovat kietoutuneet yhteen lukemattomin eri tavoin. Kirkot ja niiden sisällä vaikuttavat yksilöt tai ryhmittymät ovat käyttäneet poliittista ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, mutta olleet myös monenlaisen vaikutuksen kohteina. Oli kyseessä sitten investituurariita tai puoluepolitiikka seurakuntavaaleissa, valtionkirkko tai Kirkkovaltio, paavillinen antikommunismi, vapautuksen teologia tai evankelikaalisen oikeiston lobbarit, uskontoa on vaikea erottaa vallankäytöstä. Vaikka vallankäyttö käsitetään usein ylhäältä tulevana saneluna – jossa uskonnonkin nähdään näyttelevän omaa osaansa – uskonto voi myös tuoda valtaa ruohonjuuritasolle voimaannuttamalla ja tarjoamalla vähemmistöille ja alistetuille resursseja vastustaa vallanpitäjiä ja esittää näille vaatimuksia. Teemanumeromme kysyy, keillä on ollut valtaa kristinuskon historiassa, miten valta on saatu ja miten se on ilmennyt.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja [at] skhs.fi)  21.10.2019 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun puoliväliin mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 13.3.2020 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Myös muita aiheita käsittelevät artikkelit ja kirjoitukset ovat tervetulleita. Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa, Pyhän Henrikin päivänä.

 

Yhteystiedot: 

vuosikirja[at]skhs.fi

Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit

Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot

CFP: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia -sarja

Päiväys
Kirjoittanut

Hyvä kirkkohistorian, historian ja teologian alan tutkija,

haluaisitko julkaista tutkimuksesi vuoden 2020 aikana?

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) tekee parhaillaan arvioita toimitustensa sarjaan mahdollisesti otettavista teoksista. Seura kiinnittää huomiota ennen kaikkea julkaisujensa tieteelliseen tasoon, innovatiivisuuteen sekä yleiseen kiinnostavuuteen. Julkaisujen tieteellisen tason takaa vertaisarviointijärjestelmä. Kaikkien julkaistavien käsikirjoitusten kohdalla on olennaista, että ne liittyvät kohteidensa puolesta kristinuskon historian teemoihin ja noudattavat historiantutkimukselle ominaisia lähestymistapoja ja metodeja. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita löytyy seuran sivuilta: http://www.skhs.fi/julkaisut/toimituksia/

Mikäli uskot, että tutkimuksesi voisi sopia SKHS:n toimitusten sarjaan, ota sunnuntaihin 22.9.2019 mennessä yhteyttä sähköpostitse seuran kustannusjohtajaan: kustannus@skhs.fi. Kerrothan tutkimuksesi alustavan otsikon sekä arvion käsikirjoituksesi valmistumisajankohdasta.