Kirjoittajan arkisto: skhs

Tiedoksi erityisesti keskiajan ja kirkkohistorian tutkijoille!

Suomen kirkkohistoriallinen seura ja Glossa ry järjestävät yhteistyössä Uuden tutkimuksen illan maanantaina 4. marraskuuta 2019, Tieteiden talolla Helsingissä. Illan teemana on ”Aistit ja tunteet keskiajan kirkkohistoriassa”, ja esitelmän pitäjiä haetaan avoimella haulla.

Uuden tutkimuksen illat ovat perinteisesti esitelleet nimensä mukaisesti uutta tutkimusta vaihtelevista teemoista. Hakuun voivat osallistua kaikki aihepiirin äärellä olevat tutkijat, aina graduntekijöistä kokeneempiin tutkijoihin. Esitelmien pituus on puhujien määrästä riippuen 30–45 minuuttia ja tavallisesti esitelmän ohessa on mahdollisuus yleisökysymyksiin ja keskusteluun. Tilaisuus on suomenkielinen, esitelmät on yleensä pidetty suomeksi, mutta esitelmän voi pitää halutessaan myös ruotsiksi tai englanniksi.

Oletko kiinnostunut kertomaan omasta tähän aihepiiriin liittyvästä tutkimuksestasi? Lähetä lyhyt esittelyteksti tutkimuksestasi (noin 1500 merkkiä) osoitteeseen info(at)skhs.fi torstaihin 29.8. mennessä. SKHS:n ja Glossan edustajat valitsevat ehdotusten joukosta iltaan 2–3 esitelmää. Valinnoista kerrotaan haun päättymistä seuraavan viikon nro 36 aikana.

Lisätietoja antaa SKHS:n sihteeri Olli Saukko: info(at)skhs.fi

Tämän kevään Uuden tutkimuksen illan teemana on ”Kirkko ja yhteiskunta Suomessa”.

Maaliskuu 25.3.2019 klo 17.15–20.00 (Tieteiden talo, sali 404)

Huom! Tarjoilujen arvioimiseksi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen ti 19.3. mennessä seuraavan lomakkeen kautta: https://goo.gl/forms/SRDLZfLARDyjuWlb2
Vaikka ilmoittautuminen unohtuisi, esitelmiä saa tulla vapaasti kuuntelemaan.

Ennen Uuden tutkimuksen iltaa pidetään samassa salissa klo 16.30 seuran kevätkokous, johon kaikki seuran jäsenet ovat tervetulleita.

Illan aikana on kahvitauko, jossa on tarjolla pientä suolaista, ja lisäksi on myynnissä illan puhujien teoksia sekä muita teemaan liittyviä SKHS:n julkaisuja. Tervetuloa siis myös kirjaostoksille!

Ohessa esitelmien otsikot ja esittelyt:

* Yrjö Tala, Teologian tohtori:
Kirkon kipupisteet 100 vuotta sitten

Niin sanottu yhtenäiskulttuuri ei liene koskaan merkinnyt täyttä yhtenäisyyttä, sillä vastavirtaan kulkijoita on aina ollut – enemmän tai vähemmän. Osa suomalaisista jätti 1900-luvun alussa lapsensa kastamatta eikä taipunut enää papin vihittäväksi. Miten heille kävi yhteiskunnassa, missä kirkolla oli lähes monopoliasema väestökirjanpitäjänä ja avioliittoon vihkijänä? Kastamattomat jäivät ”suden” kirjoihin ilman kansalaisoikeuksia, ja ne parit, jotka oli vihitty muualla kuin papin edessä eivät saaneet täyttä tunnustusta avioliitolleen tai eivät saaneet sitä lainkaan. Valtion ja kirkon valtakoneistot toimivat hitaasti ja osin haluttomasti oikeudettomien hyväksi, mutta toimivat kuitenkin. Lyhyin askelin mentiin eteenpäin myös Venäjän Suomessa. Itsenäisen Suomen ensimmäisiä toimia oli, että kumpikin epäkohta korjattiin.

* Ville Jalovaara, Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti ja Turun yliopiston poliittisen historian dosentti:
Myrskyä ja mystiikkaa – luterilainen kirkko ja Suomen tasavallan presidentit

Millaisia suhteita presidentit ovat henkilökohtaisesti ja virkansa puolesta pitäneet yllä kirkkoon? Millaisena he ovat nähneet kirkon ja uskonnon roolin yhteiskunnassa? Kirkon ja presidentti-instituution suhteet ovat käyneet läpi monenkirjavia vaiheita, joihin ovat vaikuttaneet persoonat, Suomen historian suuret käänteet sekä yhteiskunnalliset ja aatteelliset liikehdinnät. Kirkko on ollut presidentille sekä yhteistyökumppani ja tuki että kriittinen vastavoima. Toisinaan osapuolet ovat ajautuneet hankauksiin. Dosentti Ville Jalovaara kertoo syyskuussa 2018 ilmestyneen tutkimuksensa Myrskyä ja mystiikkaa – Suomen tasavallan presidentit ja kirkko keskeisistä tutkimustuloksista.

* Mia Nieminen, Tohtorikoulutettava:
Asiantuntijat Pohjois-Suomen valtalehti Kalevan vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa kirjoituksissa 2010-2015

Vanhoillislestadiolaisuus päätyi vuosituhannen alussa historiansa intensiivisimmän mediahuomion kohteeksi. Yhteiskunnallinen keskustelu koski erityisesti liikkeen piirissä ilmenneitä lasten hyväksikäyttötapauksia, hoitokokouksia sekä naisten ja lasten asemaa. Myös opilliset kysymykset sekä liikkeen suhde kirkkoon ja yhteiskuntaan olivat esillä. Yhteiskunta, media, asiantuntijuus sekä vanhoillislestadiolaisuus elivät ajanjaksolla omien murroskausiensa keskellä. Muutosten myötä kokemuspohjaisen ja yhteiskunnallisen asiantuntijuuden rooli vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa kysymyksissä kasvoi, minkä lisäksi naisasiantuntijat nousivat aiempaa enemmän esille. Aiemmin pääosin positiivisessa valossa näyttäytynyt liike oli esillä aiempaa kriittisemmän mediahuomion kohteena.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhla ja vuosikirjan julkistus

Pyhän Henrikin päivän aattona pe 18.1.2019, kello 16.30–19.00

Tieteiden talo, Sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Vapaa pääsy.

Ohjelma

16.30 Kahvitarjoilu

17.00 Seuran puheenjohtaja avaa tilaisuuden. Gradupalkinnon, uuden kunniajäsenyyden ja vuosikirjan julkistus

17.30 Vuosijuhlaesitelmä – Prof. Simo Heininen: Ambomaan kutsu ja kirous. Miksi ensimmäiset lähetyssaarnaajat epäonnistuivat?
– Heinisen teos ”Suomalaisen lähetystyön kriisi: Martti Rautasen kirjeet Carl Hugo Hahnille 1888–1895” julkaistaan vuosijuhlan yhteydessä.

19.00 Illallinen ravintola Zinnkellerissä (omakustanteinen, 35 e).

Huomaathan:
– Halutessanne osallistua illalliselle, ilmoitattehan sihteerille osallistumisesta ennakkoon su 13.1. mennessä: info(at)skhs.fi. Kerrottehan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erikoisruokavalionne ja muut ruokarajoitteet.
– Jos haluatte noutaa oman vuosikirjanne vuosijuhlasta, ilmoitathan tästä seuran kustannusjohtajalle kustannus(at)skhs.fi su 13.1. mennessä, jotta osaamme varata juhlaan sopivan määrän vuosikirjoja.

Vuosikirja 2018 – Vapaaehtoisuus ja osallisuus / Frivillighet och delaktighet

”Joka köyhiä auttaa, ei puutetta koe, mutta katseensa kovettavaa kirotaan.” (Sananl. 28:27)

Kristilliseen perinteeseen on alusta lähtien kuulunut yhteisvastuun ja vapaaehtoisen osallistumisen ihanne. Toisen hyväksi toimimisen juuret löytyvät muun muassa Jeesuksen kehotuksesta tehdä toisille se, mitä toivoisi itselle tehtävän. Kristillisessä ihmiskuvassa korostuu jokaisen ihmisen kutsua toimia Jumalan käsinä maailmassa.

Tässä vuosikirjassa käsitellään vapaaehtoisuutta ja osallisuutta sekä toisaalta niiden kääntöpuolia: rajoitteita, velvoitteita ja pakkoa. Kirjassa pohditaan sitä, miten kirkkojen jäsenet ovat osallistuneet kirkon toimintaan ja kantaneet vastuuta sekä millä tavoin kristilliset yhteisöt ovat toimineet ympäröivässä yhteiskunnassa. Teos avaa näköaloja Suomen kirkkohistoriaan 1700-luvulta 1900-luvulle vapaaehtoisuuden sekä toisaalta osallisuutta rajoittavien tekijöiden ja velvoitteiden perspektiivistä, yksilötasolta kokonaisiin yhteisöihin.

Vuosikirjan 2018 tutkimusartikkelit:

Ella Viitaniemi: Yksi päätös, kaksi ratkaisua: Kangasalan ja Pirkkalan kivikirkkohankkeiden päätöksentekoprosessit 1750- ja 1760-luvuilla

Maare Paloheimo: Kauppiaat kahden kirkkokunnan kaupungissa: Helsinkiläisporvareiden kiista uuden luterilaisen kirkon palkka- ja ylläpitokustannuksista 1820-luvun lopussa

Jakob Dahlbacka: Den jungbergska kontroversen – Ett uttryck för pietismens mobiliserande kraft i 1850-talets Munsala?

Juha Koivulahti: Hengellinen vapaaehtoistoiminta Hyvinkään asemanseudulla 1858–1896

Matleena Sopanen: Maallikkosaarnaajan paikka – Suomen evankelisluterilaisen kirkon saarnaluvan saaneiden maallikoiden työala vuosina 1869–1923

Ilkka Huhta: Kun vapaus pakottaa – Pastori Ragnar Wegeliuksen lyhyt pappisura Suomen luterilaisessa kirkossa 1917–1924

Antti Luoma: Suomalainen Inkeri-herätys ja Kirkon Ulkomaanavun reagointi siihen 1988­–1992

CIHEC (Commission Internationale d’Histoire et d’Etudes du Christianisme, International Commission for Comparative Ecclesiastical History) järjestää 11.–13.6.2019 konferenssin Lyonissa, Ranskassa.

Konferenssiin toivotaan englannin- ja ranskankielisiä esitelmiä, yhteydenotot 31.12.2018 mennessä. Lisätietoja tämän linkin takaa ranskaksi ja englanniksi: http://www.cihec.org/conferences/

Suomen kirkkohistoriallinen seura on CIHECin jäsen.