Paimenmuistot

Paimenmuistot edustavat Suomen vanhinta, 1600-luvulle ulottuvaa henkilöhistoriallista kirjallisuutta ja matrikkeliperinnettä. Sana paimenmuisto (ruots. herdaminne) viittaa nimenomaan historialliseen matrikkeliin. Pappis- tai teologimatrikkelilla sen sijaan tarkoitetaan virassa tai elossa olevien pappien (teologien) henkilötietoja sisältäviä hakuteoksia. Paimenmuistot palvelevat paitsi eri alojen akateemisia tutkijoita myös sukututkijoita sekä kaikkia henkilö- ja kirkkohistoriasta kiinnostuneita.

Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721

Turun hiippakunnan paimenmuisto on tulos Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuonna 1955 aloittamasta hankkeesta, jonka tavoitteena oli julkaista vuoteen 1809 saakka ulottuva pappeja ja seurakuntia koskeva hakuteos Turun hiippakunnasta. Vuosikymmeniä kestäneen valmistelutyön* jälkeen Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 julkaistiin vuonna 2011.

Paimenmuiston toteuttivat yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS). Paimenmuiston toista tuhatta sivua käsittävän käsikirjoituksen laati dosentti Kyösti Väänänen (s. 1931), joka toimi hankkeessa 1980-luvun lopulta lähtien tutkijana lähinnä talkooperiaatteella. Käsikirjoituksen lopullisesta toimittamisesta huolehti SKS:n biografiakeskus, joka vastaa myös tämän verkossa vapaasti käytettävän julkaisun ylläpidosta.

Paimenmuisto ulottuu vuodesta 1554, jolloin koko maan käsittävä Turun hiippakunta jaettiin Turun ja Viipurin hiippakuntiin, vuoteen 1721 eli suuren Pohjan sodan päättymiseen saakka.

Paimenmuisto jakautuu henkilö- ja seurakuntaosioon. Henkilömatrikkeli sisältää elämäkerta-, perhe- ja uratietoja Turun hiippakunnan palveluksessa olleista, yhteensä 2 720 papiksi vihityistä henkilöistä. Paimenmuistossa on tietoja myös esimerkiksi joidenkin pappien opinnoista ja kirjallisesta tuotannosta.

Seurakuntaosio antaa tietoja kaikkiaan 120 seurakunnasta, joita on Ahvenanmaalta Tornion kirkkopitäjään saakka. Seurakuntamatrikkelissa on viranhaltijaluetteloiden lisäksi tietoja seurakunnan vaiheista ja kirkoista. Paimenmuistoon sisältyy myös kuvaus Turun hiippakunnan hallinnosta sekä luettelot Turun hiippakunnan piispoista, tuomiorovasteista ja läänin- eli kontrahtirovasteista.

* Hankkeen historiasta kiinnostuneet voivat perehtyä prof. Hannu Mustakallion laatimaan, Biografiakeskuksen julkaisemaan artikkeliin.

 

Suomen papisto 1800–1920

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut valmiiksi verkkojulkaisun kaikista luterilaisen kirkon pappeina vuosina 1800–1920 toimineista suomalaisista. Henkilöiden määräksi tietokone ilmoittaa luvun 4617. Pohjatyön teki jo 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella piispa Otto Immanuel Colliander.

Collianderin uraauurtava julkaisu Suomen kirkon paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan ilmestyi kaksiosaisena vuosina 1910 ja 1918. Teokset julkaistiin Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimitusten sarjassa, mutta Otavan kustantamina.

Ensimmäinen osa oli seurakuntamatrikkeli, jossa julkaistiin tiedot eri seurakunnissa toimineista papeista virkojensa mukaan kronologisessa järjestyksessä. Toisen osan eli henkilömatrikkelin oli määrä käsittää kaikki 1800-luvulla toimineet papit aakkosjärjestyksessä. Tämä osa ei päässyt sukunimien alkukirjaimissa E:tä pitemmälle. Julkaisutyön jatkaminen ei 1920-luvun oloissa ollut mahdollista.

Matrikkelintekijän ohjelmallisena lähtökohtana oli Suomen kansan omintakeinen kansallis-yhteiskunnallinen kehitys 1800-luvulla, ennen muuta niin sanottuna autonomian aikana. Paimenmuisto pyrki tarjoamaan vuosisadan uskonnollis-kirkollisten olojen tutkimista varten mahdollisimman täydellisen ja luotettavan aineskokoelman.

Suomen kirkkohistoriallinen seura työskenteli 2000-luvun alussa Collianderin paimenmuiston täydentämiseksi. Avuksi tuli vapaaehtoistyöntekijänä valtiotieteiden lisensiaatti Iikko B. Voipio, jolla oli tapana marssia työpäivänsä jälkeen Kansallisarkistoon tutkimaan Collianderin painamattoman aineiston mikrofilmejä. Voipio julkaisi toimittamansa version alun perin vuonna 2004. Hän täydensi 1800-luvun paimenmuistoa vuoteen 1920 saakka.

Voipion toteuttamaa paimenmuistohanketta on ohjannut Suomen kirkkohistoriallisen seuran asettama paimenmuistotoimikunta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kirkkohistoriallinen seura solmivat 2013 sopimuksen verkkojulkaisun toimittamisesta ja julkaisemisesta. Kirkkohistoriallinen seura sai kustannuksiinsa sittemmin apurahan Jenny ja Antti Wihurin rahastolta.

Colliander-hankkeen sijasta päädyttiin lopullisesti puhumaan Suomen papisto 1800–1920 -hankkeesta. Verkkojulkaisussa on otettu huomioon muun muassa asianomaisen syntymä- ja kuolinaika sekä puoliso(t). Lisäksi siitä käyvät selville asianomaisen varsinainen pappisura sekä opinnot, sivutoimet, opinto- ja edustusmatkat, erilaisten yhteisöjen jäsenyydet ja luottamustoimet.

Verkkojulkaisu on kriittiseen tiedonhankintaan perustuva tutkimus, jonka tietoja on tarkistettu ja täydennetty erilaisten lähdesarjojen pohjalta. Lähdetiedot näkyvät asianomaisen tietojen yhteydessä; lukija voi ne siis tarkistaa.

Verkkojulkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa https://kansallisbiografia.fi/papisto. Esipuheessa on esitelty sen sisältö ja valmisteluvaiheet.