Lokakuun Uuden tutkimuksen ilta 3.10. Marja Hartola, FM, kansatiede (TY): Miten reformaatio vaikutti ruokatalouteen 1500-ja 1600-luvuilla
Kello 17.15 Tieteiden talolla, sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Vapaa pääsy, ei erillistä ilmoittautumista.
Lähes 400 vuotta kestänyt katolinen aika loppui Ruotsissa ja Suomessa vuonna 1527, kun Kustaa Vaasa oli noussut valtaan ja määrännyt valtakunnan uskonnoksi luterilaisuuden. Katolinen kirkko paastopäivineen on ollut merkittävä eurooppalaisen ruokakulttuurin yhdistäjä. Miten reformaatio ja uskonnon muuttuminen luterilaiseksi ja pakollisten paastopäivien poistuminen muutti suomalaisten ruokataloutta. Muutos ei ollut radikaali, vaan ruokatalous muuttuu hitaasti ja paastopäivät jatkuivat monissa maissa uskonpuhdistuksen jälkeenkin 1500-luvun loppupuolelle saakka ja ruokatalous pysyi hyvin keskiaikaisena pitkälle 1600-luvun puolelle. Hämeen linnassa pidettiin vuonna 1550 yhä 40 päivän paastoa laskiaisesta pääsiäiseen vaikkei kirkko sitä enää vaatinut. Turun linnassa syötiin vielä vuosina 1556-68 kaikissa ruokailuryhmissä enemmän kalaa kuin lihaa. Nyköpingin linnassa Ruotsissa pidettiin vuonna 1583 vielä 208 kalapäivää ja vain 156 lihapäivää. Eräillä kuningas Juhana III:n ja Katariina Jagellonican lauantaipäivällisillä 1500-luvun lopulla tarjottiin 40 ruokalajia, joista yksikään ei ollut liharuokaa ja kalaruokia oli peräti 19. Englannissa perjantai ja pääsiäisen alusaika säilyivät pitkään kalapäivinä ja kalan syöntiä suositeltiin reformaation jälkeenkin vielä 1580-luvulla, sillä lihavarastojen pelättiin loppuvan, jos lihaa olisi syöty päivittäin ympäri vuoden. Saksassa rahvas söi hyvin keskiaikaisesti vielä 30-vuotisen sodan aikana 1600-luvulla. Vain ylempi luokka oli omaksunut joitain 1600-luvun ruokauutuuksia.