Kirkon kalenteri 60/70 vuotta
Maanantaina 12.12. klo 17–19 Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, sali 312
Uuden tutkimuksen ilta on kaikille avoin esitelmätilaisuus, johon seura, Kirkon kalenterin toimituskunta puheenjohtajansa kirkkoneuvos Pekka Huokunan johdolla sekä Kirjapaja toivottavat lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.
Ohjelmassa on kolme esitelmää ja keskustelu.
Minna Saarelma-Paukkala Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja, FT, dosentti
Suomalainen almanakka itsenäisyyden aikana
Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917, mutta itsenäisyyspäivä merkittiin almanakkaan vasta 17 vuotta myöhemmin, vuonna 1934. Nykyään kansallisessa kalenterissamme on kuusi virallista ja 13 vakiintunutta liputuspäivää. Millä tavalla nämä ja muut merkkipäivät ovat löytäneet tiensä almanakkaan? Mitä kalenterimme kertoo suomalaisen yhteiskunnan arvoista?
Suomalaisen kalenterin pohjana on luterilainen kirkkovuosi pyhäpäivineen. Myös nimipäivillä on vahvat kirkolliset juuret. Millaisia haasteita yhteiskunnan sekularisoituminen ja monikulttuuristuminen asettaa kansalliselle kalenterille? Entä miltä almanakkamme näyttää 50 vuoden kuluttua?
Hannu Mustakallio
Kirkkohistorian professori, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu
Kirkon kalenteri 60/70 vuotta kirkollisen dokumentoinnin foorumina
Luterilaisen kirkon piispainkokous teki vuonna 1946 päätöksen erityisen kirkollisen kalenterin julkaisemisesta. Sen oli määrä tarjota tietoa Suomen kirkon elämästä eräiden ennen toista maailmansotaa ilmestyneiden vastaavien vuotuisjulkaisujen tavoin. Kirkkokansan kalenteria julkaistiin vuosille 1947 – 1956. Vuodesta 1957 alkoi Kirkon kalenterin meidän aikaamme ulottuva sarja, jossa on ilmestymässä vuotta 2017 koskeva teos.
Ensimmäisen Kirkkokansan kalenterin julkaisemisesta on kulunut 70 vuotta, ensimmäisen Kirkon kalenterin ilmestymisestä taas 60 vuotta.
Professori Hannu Mustakallio tekee juhlaseminaarin esitelmässään selkoa siitä, millaisia kirkollisia kalentereita Suomessa julkaistiin 1900-luvun alusta 1930-luvulle ja miten niissä dokumentoitiin erilaisten tekstien välityksellä kirkollista elämää. Varsinaisesti Mustakallio tarkastelee toisen maailmansodan jälkeisten kalenterien pitkää sarjaa.
Mitkä tahot ovat huolehtineet kalenterien julkaisemisesta? Mitä kalenterit kertovat kulloisestakin julkaisuajankohdasta? Millaisiin osastoihin kalenterien sisältö on jakautunut? Keitä Kirkkokansan kalenteri ja Kirkon kalenteri ovat palvelleet?
Mikko Ketola
Helsingin yliopiston yliopistonlehtori, TT, dosentti
Kirkon kalenteri ja luterilaisen kirkon kansainvälistyminen
Millainen on ollut ekumeniaa ja muita kirkon kansainvälisiä suhteita ja yhteyksiä koskevien kirjoitusten osuus Kirkkokansan ja Kirkon kalenterissa? Ovatko ne olleet säännöllinen vai satunnainen piirre, millä tavalla niiden sisältöä ja teemoja voi luokitella, ketkä ovat olleet kirjoittajina ja miten ajan erityiset kansainväliset kirkolliset tapahtumat tai kehitykset ovat niissä eri vuosikymmenillä heijastuneet?