Marraskuu ma 5.11. klo 17.15 (Tieteiden talo, sali 505)
Ilmoittautumista pyydetään tarjoilujen vuoksi viimeistään ti 30.10. mennessä: https://goo.gl/forms/IKvm1im0fbHFt3KY2
17.15 Petra Kuivala: Katolilaiset, kommunistit ja Castro: Kuuban vallankumouksen hiljaiset historiat
17.45 Annaleena Sevillano: Englannin katolilaiset ja Espanjan sisällissota 1936-1939
18.15 Kahvi ja pientä suolaista
18.40 Mikko Ketola: Katolinen kirkko Suomessa toisen maailmansodan jälkeen
19.10 Yhteinen loppukeskustelu ja yleisökysymyksiä
Ilta päättyy noin klo 19.45 mennessä.
* TM Petra Kuivala: Katolilaiset, kommunistit ja Castro: Kuuban vallankumouksen hiljaiset historiat
– Fidel Castron vallankumous on vuodesta 1959 alkaen ollut kuubalaista elämää hallitseva viitekehys, määritellen myös historian ja muistamisen raamit saarella. Katolinen kirkko ei ole kuulunut vallankumouksen viralliseen kertomukseen; katolilaiset ovat eläneet ja kertoneet historiaansa hiljaisuudessa. Nyt avautuneet arkistot piirtävät kuitenkin uudenlaisen kuvan kuubalaisesta kirkosta ja mahdollistavat tutkimuksen tekemisen hiljaisten historioiden ja nykyhetken risteyskohdassa – katolilaisten, kommunistien ja Castron edelleen kehystämässä todellisuudessa, kuubalaisen vallankumouksen muuttuvassa maisemassa.
* TM Annaleena Sevillano: Englannin katolilaiset ja Espanjan sisällissota 1936-1939
– Espanjan sisällissota sai erityisen paljon huomiota Englannin katolilaisten keskuudessa. Suurin osa Englannin katolilaisista kannatti Kansallismielistä armeijaa. Katolilaisten yleinen mielipide erosi esimerkiksi Anglikaanisen kirkon mielipiteestä. Englannin katolilaiset seurasivat sotatapahtumia aktiivisesti ja osallistuivat käytännön avustustoimintaan muun muassa keräämällä rahaa sota-alueelle lähetettäviin ambulansseihin ja hoitamalla Pohjois-Espanjasta Englantiin lähetettyjä tuhansia sotalapsia. Esitelmä nostaa esille seuraavia kysymyksiä; Millaisiin toimiin katolilaiset ryhtyivät ja miksi? Miten Englannin katolinen hierarkia reagoi? Miksi juuri Espanjan konflikti kiinnosti Englannin katolilaisia erityisen paljon?
* Dosentti Mikko Ketola: Katolinen kirkko Suomessa toisen maailmansodan jälkeen
– Katolinen kirkko Suomessa on pysynyt pienenä vähemmistökirkkona, vaikka sen jäsenmäärä onkin toisen maailmansodan jälkeen vähitellen moninkertaistunut. Esitelmässä tarkastellaan kirkon toimintaedellytysten muuttumista monesta näkökulmasta. Millainen on ollut jäsenkehitys, mistä maista papit ovat tulleet, mikä oli dominikaanien osuus kirkon kulttuurisen vaikutuksen vahvistamisessa, mitä muita kirkollisia sääntökuntia tai järjestöjä Suomessa on toiminut, miten kielikysymys on vaikuttanut ja miten katolinen uskonnonopetus on järjestetty.