Niko Huttunen
Kävin jokunen viikko sitten katsomassa Antti Tuurin romaaniin perustuvan Ikitie-elokuvan. Sen on ohjannut AJ Annila ja pääosaa esittää Tommi Korpela. Elokuvassa on onnellinen loppu, mutta päällimmäisenä mieleen jäi teloitusjono. Tavallisesti niistä kerrotaan natsien Itä-Euroopassa suorittamien juutalaispuhdistusten yhteydessä, mutta tämä on suomalaisten historiaa. Myös usko on voimakkaalla tavalla läsnä elokuvassa.
Neuvosto-Karjalan suomalainen unelma
Elokuva alkaa Lapuan liikkeen kukoistuksen aikaan. Korpelan esittämä Jussi Ketola muilutetaan itärajalle ja tarkoitus on panna tämä ikitielle, siis hengiltä. Ketola päätyy kuitenkin rajan toiselle puolelle ja siellä hän kohtaa ikitietä enemmän kuin olisi ikinä osannut kuvitella.
Neuvosto-Karjalassa kaikki alkoi toiveikkaasti. Sisällissodan jälkeen Venäjälle paenneet punaiset perustivat Karjalaan uutta yhteiskuntaa, jonka oli määrä olla tulevan punaisen Suur-Suomen itäinen osa. Neuvosto-Karjalan johdossa toimi entinen Helsingin yliopiston tilastotieteen dosentti Edvard Gylling.
Suomalaiset kommunistit kutsuivat 1930-luvun alkuvuosina tuhansia talouslaman painamia amerikansuomalaisia Karjalaan. Ketola päätyy amerikansuomalaisten perustamaan Hopea-kolhoosiin.
Uskonto ei piittaa ideologisista raja-aidoista
Risti ja punatähti Vuonnisen kalmismaalla kesällä 2015. Kuva: Niko Huttunen
Hopealaisille ei ole sosialismia ilman Kristusta. Kolhoosilla on oma pappi, joka kastaa ja jakaa ehtoollista. Myöhemmin pappi rohkaisee kuolemaantuomittuja matkalla teloituspaikalle.
Ideologisten raja-aitojen mukaan kommunisti ei voi olla uskonnollinen. Jos historiantutkimus ei kyseenalaista näitä raja-aitoja, se päätyy vain vahvistamaan ideologista puhdasoppisuutta. Tosiasiassa ihmisten elämä ei välttämättä noudata raja-aitoja.
Raamatullinen sota -tutkimuksessani osoitin, että sisällissodan punaisessa muistelukulttuurissa oli vahvoja kristillisiä piirteitä. Anna Huhtalan palkittu pro gradu osoittaa, miten punaisen puolen kuolemankäsittelyssä uskonnolla oli merkittävä osa. Vastaavasti yksioikoinen käsitys valkoisuuden ja uskonnon linkistä voidaan kyseenalaistaa.
Ideologisia raja-aitoja tuijottamalla tällaisia tuloksia ei voisi saada. Ikitie kyseenalaistaa samoja rajoja elokuvan keinoin.
Karjalan kommunistien uhri Suomen itsenäisyydelle
Ikitie näyttää järkyttävällä tavalla, miten hopealaiset lavastetaan syyllisiksi maanpetokseen. Näistä puristetaan tunnustukset ennen teloitusta kangasmetsässä, joka muistuttaa Sandarmohin joukkohautojen maastoa Karhumäen itäpuolella.
Suomalaisväestön joukkotuhonta heijastui merkittävällä tavalla talvisotaan, sillä samalla puna-armeija menetti 1920- ja 1930-luvuilla kehitettyjä sotilaallisia kykyjä.
Vienan kansannousussa 1921-22 teihin sidottu neuvostoarmeija ei kyennyt taistelemaan kuin kärjellään. Ylivoima oli hyödytön. Tilanteen ratkaisi suomalaisten punaupseerikoululaisten hiihto-osasto, joka pystyi operoimaan maastossa. Tämä pantiin merkille rajan molemmilla puolilla.
Karjalan jääkäriprikaati piti erityistä huolta muun muassa hiihtotaidosta. Stalinin vainojen jälkeen maastossa operoiminen osattiin enää Suomessa. Talvisodassa neuvostoarmeija jonotti jälleen teihin sidottuna.
Ikitien teloitusjonoa katsellessa en voinut välttyä ajatukselta, että Karjalan suomalaiskommunistitkin antoivat tietämättään uhrin itsenäisen Suomen hyväksi. Elokuva ei ole turhaan kuulu Suomi 100 -ohjelmaan.
Kirjoittaja on Uuden testamentin eksegetiikan dosentti, joka on tutkinut Uuden testamentin ja antiikin filosofian suhteita sekä Raamatun käyttöä ja vaikutusta suomalaisessa yhteiskunnassa
Kirjallisuutta
Huhtala, Anna (2015), ”Kaaduit taistelussa vapauden, sekä ihmisarvon ja oikeuden.” Kuolemankäsittely Suomen sisällissodassa punaisten puolella. Historian pro gradu. Tampereen yliopisto.
Huttunen, Niko (2010), Raamatullinen Sota. Raamatun käyttö ja vaikutus vuoden 1918 sisällissodan tulkinnoissa. SKHST 216. Helsinki.
Kangaspuro, Markku (2000), Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta. Nationalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä vuosina 1920-1939. Bibliotheca historica 60. SKS. Helsinki.
Lackman, Matti (1998), Punasissit suksilla. Punaisten sissitaktiikka Neuvosto-Karjalan kapinan kukistamisessa 1921–1922. Sotahistoriallinen aikakauskirja 17, s. 83–113.