Vuosikirja

Vuosikirja 2023 – Kristinusko ja nationalismi

Päiväys
Kirjoittanut

Kristinusko ja nationalismi. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2023 (113). Toim. Petra Kuivala & Annaleena Sevillano. Helsinki, 2023. 211 sivua. ISBN 978-952-7455-03-6. ISSN 0356-0767.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja tarkastelee kristinuskoa ja nationalismia. Vuosikirjan sisältämät tutkimusartikkelit kysyvät, miten kristinusko ja nationalismi ovat kietoutuneet yhteen suomalaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa ja kirkollisessa elämässä 1800-luvulta aina nykypäivään saakka. Artikkelit tarkastelevat autonomian ajan Suomea, antisemitismin suomalaista historiaa, ruotsinkielisen hiippakunnan syntyvaiheita sekä kristillistä nationalismia 2020-luvun Suomessa. Ne osoittavat, että uskonnon ja nationalismin rajapinnat ovat Suomessa kytkeytyneet tiiviisti eurooppalaiseen ja kansainväliseen liikehdintään.

Kirja sisältää artikkelit:

  • Kaarina Reenkola: Pappissäädyssä yhteiskunnallisten uudistusten äärellä. Torsten Thure Renvallin toimet kansakunnan vahvistamiseksi 1800-luvun Suomessa
  • Paavo Ahonen: Juutalaiskysymys ja antisemitismi autonomisen Suomen pappissäädyssä vuosina 1872 ja 1882
  • Gustav Björkstrand: Porvoon ruotsinkielisen hiippakunnan perustaminen Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon
  • Ilkka Koiranne, Tuomas Äystö, Jere Kyyrö, Talvikki Ahonen & Titus Hjelm: Kristillisestä valtiosta kulttuuriseen kristillisyyteen:Kristillinen nationalismi 2020-luvun Suomessa

Vuosikirjaa voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa. SKHS:n jäsenille kirja toimitetaan tammi-helmikuun aikana.

Vuosikirja 2022 – Uskonto ja arjen historia

Päiväys
Kirjoittanut

Uskonto ja arjen historia. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2022 (112). Toim. Petra Kuivala & Annaleena Sevillano. Helsinki, 2022. 247 sivua. ISBN 978-952-7455-01-2. ISSN 0356-0767.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja vuodelle 2022 kysyy, millaisia historioita avautuu kristinuskon ja arjen rajapinnoilla. Arki voidaan ymmärtää jokapäiväisyyden ja tavanomaisuuden korostumisena. Arki voi olla pyhän vastakohta, mutta uskonnolla on roolinsa myös jokapäiväisessä elämässä: kuten vuosikirja osoittaa, uskonto kietoutuu osaksi arkea aina politiikasta hengellisiin harjoituksiin ja rokotuskampanjoista saarnaamiseen. Näiden teemojen äärellä teos luotaa myös lähteitä ja lähestymistapoja, jotka tarjoavat tietoa jokapäiväisestä elämästä, toimijuudesta ja kokemuksista kristinuskon ja arjen yhtymäkohdissa.

Kirja sisältää artikkelit:

  • SINI MIKKOLA & PÄIVI RÄISÄNEN-SCHRÖDER: Reformaatioajan kirjeenvaihto ja eletty uskonto: Tapaustutkimuksena Elisabeth von Braunschweig-Lüneburgin (1510–1558) kirjeet
  • NIKO HUTTUNEN: Stefan Löfvingin uskonnollinen maailma: sotilaan eletty uskonto 1700-luvulla
  • REETTA KALLANNE: Uskonto keskitysleirillä: Suomalaisen hengellisen toiminnan ja uskonnollisen diskurssin roolit inkeriläisten parissa Kloogan keskitysleirillä toisessa maailmansodassa
  • HANNU MUSTAKALLIOMaallikkosaarnaajana pappien rinnalla. Saarnalupatutkinnon suorittaminen Kuopion–Oulun hiippakunnassa vuosina 1911–1939
  • ESKO M. LAINE: ”Viattomien lasten pelastamiseksi ja isänmaan hyväksi”. Papit, lukkarit sekä papinpuolisot isorokkorokotusten alkuvaiheessa 1803–1807

Vuosikirjaa voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa. SKHS:n jäsenille kirja postitetaan tammi-helmikuun aikana.

Vuosikirja 2021 – Kriisit kristinuskon historiassa

Päiväys
Kirjoittanut

Kriisit kristinuskon historiassa. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2021 (111) / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2021 (111). Toim. Petra Kuivala, Olli Lampinen-Enqvist & Annaleena Sevillano. Helsinki, 2021. 288 sivua. ISBN 978-952-7455-00-5. ISSN 0356-0767.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuoden 2021 vuosikirja Kriisit kristinuskon historiassa tarkastelee uskonnon ja kriisitilanteiden yhtymäkohtia. Artikkelit käsittelevät paitsi uskonnollisten yhteisöjen sisäisiä tulkintoja kriiseistä myös moninaisia historian vaiheita, joissa erilaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset kriisit ovat heijastuneet kirkkoihin ja niiden jäseniin. Luonnonmullistukset, onnettomuudet ja yhteiskunnallisten valtasuhteiden vaihtelut ovat muovanneet uskonnollista kokemusta, ja uskonnollinen kokemus on tarjonnut selitysmalleja kriisitilanteisiin. Uskonnolliset instituutiot, yhteisöt ja yksilöt ovat kokeneet myös sisäisiä kriisejä, joihin on haettu ratkaisuja esimerkiksi katumuksen kautta sekä uusia toimintamalleja luomalla. Yhdistävä tekijä vuosikirjan artikkeleissa onkin kriisitilanteiden luoma jännite jatkuvuuden ja muutoksen rajapinnoilla.

Kirja sisältää artikkelit:

  • OUTI SIHVONEN: Persecution, Epidemic and Schism: Cyprian’s Third Century Crisis
  • KIRSI SALONEN & REIMA VÄLIMÄKI: Kriisi ja mahdollisuus: verkostoanalyysin näkökulma Bonifatius IX:n kuuriaan lännen suuressa skismassa
  • IGNACIO URÍA: Crisis and Renewal in the Cuban Catholic Church during the First American Occupation. The Role of Apostolic Delegate Placide Chapelle, 1898–1905
  • AULI SAARSALMI-PAALASMAA: Seventh-day Adventists’ Earthquake Special and Alternative Perspectives on the 1906 San Francisco Earthquake
  • IRMA TAPANINEN: Totuuden etsijä – Algoth Untolan uskonnollinen epäily ja kirjailijuuden kriisi
  • JUHA KOIVULAHTI: Suuren tuntemattoman edessä – kriisituen tuleminen osaksi Suomen puolustusvoimien sotilaspapiston tehtävänkuvaa 1990-luvulla
  • MIKKO KETOLA: Jan Aartsin tapaus Helsingin katolisessa hiippakunnassa 2000-luvun alussa
  • OLLI SAUKKO: Amerikkalaiset juutalaiset, Obaman perintö ja Yhdysvaltain presidentinvaalit Commentary-lehdessä 2015–2016

Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta. Hinta 30 euroa.

Kirjoittajakutsu Vuosikirjaan 2022 Uskonto ja arjen historiat

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja

Kirjoittajakutsu

Uskonto ja arjen historiat

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaan artikkeleita aiheella uskonto ja arjen historiat.

Vuosikirjan teema kysyy, millaisia historioita avautuu kristinuskon ja arjen rajapinnoilla. Arki voidaan ymmärtää jokapäiväisyyden ja tavanomaisuuden korostumisena. Arkeen liittyvät läheisesti esimerkiksi työ ja vapaa-aika, koti, terveys ja toimeentulo. Arki voi olla pyhän vastakohta, mutta uskonnolla on roolinsa myös jokapäiväisessä elämässä – iltarukouksesta yhdistystoimintaan ja kirkollisista toimituksista hengellisiin yhteisöihin. Arki muodostaa sekä konkreettisen että kuvitteellisen tilan, jossa uskonto elää subjektiensa kautta. Siten arki on myös eletty kokemus, joustava ja moniulotteinen ympäristö uskonnon harjoittamiselle ja kokemiselle.

Teemanumero kysyy myös, millaisista lähteistä nousevat arjen historioiden äänet. Millaiset historialliset aineistot tarjoavat tietoa jokapäiväisestä elämästä, toimijuudesta ja kokemuksista kristinuskon ja arjen yhtymäkohdissa? Tarkastelun kohteena voivat olla kirjalliset, suulliset tai aineelliset lähteet. Historiallisiin aineistoihin läheisesti liittyen vuosikirja toivoo myös artikkeliehdotuksia, jotka keskustelevat arjen tutkimuksen metodologiasta. Miten arkea voidaan tutkia? Kenen arkea ovat historiat, joita kristinuskon piirissä tutkitaan? Pohdittavia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi toimijuus arjen kontekstissa, lähteiden rakentaman hierarkian uudelleen järjestäminen tai uudet teoreettiset lähestymistavat arjen ja uskonnon tarkastelemiseen.

Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja [at] skhs.fi) 25.10.2021 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun puoliväliin mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 13.3.2022 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi vertaisarviointimenettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita, joiden on oltava toimituksessa 31.8.2022 mennessä. Sovithan teksteistä toimituksen kanssa ennalta.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa Pyhän Henrikin päivänä.

Yhteystiedot: 

Petra Kuivala, vastaava toimittaja, artikkelit

Annaleena Sevillano, katsaukset ja kirja-arviot

Sähköposti: vuosikirja[at]skhs.fi

 

The Yearbook of the Finnish Society of Church History

Call for Papers

Religion and the Histories of the Everyday

We are calling for contributions on the topic of Religion and the Histories of the Everyday.

The everyday may be considered through an emphasis on the quotidian life, the ordinary, and the usual. The everyday is marked by overlapping dynamics such as those of work and leisure as well as the domestic sphere and public life. Religion, too, claims a potent role in the quotidian: from domestic religious practices to spiritual expressions and more institutional agencies, the everyday creates a space, both concrete and imaginary, in which religion is performed and practiced by active subjects interweaving religion into their quotidian contexts. As such, the everyday is also a lived experience, a fluid and multifaceted environment for practicing and performing religion.

Additionally to approaching the many histories centering the quotidian life, the yearbook also considers the study of the everyday from historiographical and methodological perspectives. What sorts of historical data do we draw on when studying the intersections of Christianity and everyday life? Whose stories do we consider as the histories of quotidian life? We are interested in exploring the riches of written, oral, and material sources alike. Closely related to discussions on research data, we are particularly interested in new perspectives on conceptualizing and analyzing religion in the histories of the everyday.

Please send an abstract of your proposed article via email (vuosikirja [at] skhs.fi) by October 25, 2021. The proposal should include the topic of the article and justify its originality or novelty. You will be informed about the approval of the proposal in mid-November. The complete manuscript must be submitted by March 13, 2022, after which it is processed through a double-blind peer-review. We welcome articles in English, Swedish and Finnish.

We also publish surveys, reports, and reviews of scholarly books and related art and entertainment. They must be submitted by 31.8.2022. Please contact the editors for details and to arrange for review copies.

The Yearbook of the FSCH is a traditional journal of church history published since 1919. Its articles go through a peer review process in accordance with the criteria of the Federation of Finnish Learned Societies. The Yearbook will be published on January 19, the Society’s annual festival and the feast of Saint Henry (Henricus).

Contact:

Petra Kuivala, editor-in-chief, articles

Annaleena Sevillano, editor, reviews and reports

Email: vuosikirja[at]skhs.fi

 

Vuosikirja 2020 ”Valta ja vastarinta”

Päiväys
Kirjoittanut

Vuosikirja 2020 Valta ja vastarinta

Kristinusko, valta ja vastarinta ovat kietoutuneet yhteen luke­mattomin eri tavoin aivan kristillisen kirkon alkutaipaleelta lähtien. Uskontoa on käytetty sekä pönkittämään valta­rakenteita että kyseenalaistamaan niitä mitä moninaisim­min tavoin. Tässä vuosikirjassa kysymme, ketkä voidaan kristinuskon historiassa lukea vallankäyttäjiksi, millaisiin ihmisten ja instituutioiden välisiin prosesseihin vallankäyttö on liittynyt ja miten se on ilmennyt. Uskonnollis-poliittista vallankäyttöä tarkastellaan paitsi valtaapitävien työkaluna, myös ja erityisesti ruohonjuuritason ilmiönä – erityisesti esiin tulevat eri laiset vastarinnan muodot reaktioina kokemuksiin pakottavasta vallan käytöstä.

 

Kirja sisältää artikkelit:

JOHANNES HUHTINEN: Katolisen reformaation marttyyrit protestanttisessa Englannissa. Jesuiittamission aktivoituminen ja julkinen keskustelu vainosta 1570-luvulta 1620-luvulle

RONY OJAJÄRVI: Rauhanekumeniaa kristillisen sosialismin ehdoilla. Mathilda Wreden ja Felix Iversenin vaikutus suomalaisen ja kansainvälisen Kristillisen internationaalin kehitykseen ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1919–1920

ANNA-MAIJA VILJANEN-PIHKALA: Erään tohtorinhatun tarina

TEUVO LAITILA: Toisinajattelijan valta Neuvostoliitossa. Tapausesimerkkinä Vasyl Romanjukin lännelle esittämät vetoomukset

Kirjoittajakutsu SKHS:n vuosikirjaan

Päiväys
Kirjoittanut

KIRJOITTAJAKUTSU SEURAN VUOSIKIRJAAN

Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita aiheella kriisit kristinuskon historiassa. Kriisit ovat pulmallisia tai käänteentekeviä tilanteita, jotka haastavat vallitsevat olosuhteet: poliittiset, uskonnolliset, sosiaaliset tai henkilökohtaiset. Kriisi voi olla äkillinen tai pitkittynyt ilmiö, jota leimaa epävarmuus, uhkaavuus tai hätä. Olivat ne sitten globaaleja tai paikallisia, ihmisestä riippumattomia tai ihmisen aiheuttamia, niille on usein yhteistä totuttujen toimintamallien riittämättömyys ja tarve uudenlaisille ratkaisuille.

Kriiseihin liittyvät siten kysymykset muutoksesta ja jatkuvuudesta: ne ovat käännekohtia, joiden myötä ajattelu, toiminta ja kokemukset muuttuvat. Kriisit kietoutuvat myös osaksi kristinuskon historiaa. Erilaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset kriisit heijastuvat yleensä aina myös kirkkoihin  ja niiden jäseniin: sodat, pandemiat kuten rutto, espanjantauti tai COVID-19, luonnonmullistukset ja ilmastokriisi ovat vaikuttaneet niin yksilöiden hengellisyyteen kuin uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Toisaalta uskonnolliset yhteisöt voivat ajautua sisäisiin kriiseihin esimerkiksi jäsenkadon, opillisten ristiriitojen tai moraalisten skandaalien seurauksena. Yksilötasolla uskonkriisit ovat koetelleet monia kristittyjä. Katumuksen, parannuksen tai kääntymyksen laukaisijana henkilökohtaisilla kriiseillä on kirkkojen perinteessä myös positiivinen merkitys.

Teemanumeromme tarkastelee sitä, millaisia kriisejä kristinuskon historia käsittää ja miten kristinuskon historiassa sekä uskonnolliset yhteisöt että yksilöt ovat reagoineet kriiseihin. Myös tutkimuksen kriisit ja historiografiset käännekohdat liittyvät aiheeseen. Lähetä abstrakti suunnittelemastasi artikkelista sähköpostitse (vuosikirja [at] skhs.fi)  16.10.2020 mennessä. Abstraktista tulee käydä ilmi artikkelin aihe ja mikä siinä olisi uutta: esimerkiksi lähdeaineisto, tutkimusmenetelmä tai näkökulma. Ehdotuksen lähettäneille ilmoitetaan marraskuun puoliväliin mennessä toimituksen tekemän esivalinnan tuloksesta. Valittujen artikkelikäsikirjoitusten tulee olla vuosikirjan toimituksessa 12.3.2021 mennessä, minkä jälkeen ne käyvät läpi referee-menettelyn. Tekstin voi laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Vuosikirjassa julkaistaan lisäksi katsauksia, kirja-arvioita ja erilaisia kulttuuriarvioita, joiden on oltava toimituksessa 31.8.2021 mennessä. Sovithan teksteistä toimituksen kanssa ennalta.

Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja on perinteikäs kirkkohistorian alan aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1911 lähtien. Kirjan tutkimusartikkelit käyvät läpi TSV:n vertaisarviointitunnuksen vaatimusten mukaisen arvioinnin. Vuosittain ilmestyvä teos julkistetaan seuran vuosijuhlassa tammikuussa Pyhän Henrikin päivänä.

Yhteystiedot: 

vuosikirja[at]skhs.fi

Sini Mikkola, vastaava toimittaja, artikkelit (tammikuuhun 2021 saakka)
Petra Kuivala, vastaava toimittaja, artikkelit (tammikuusta 2021 alkaen)
Olli Lampinen-Enqvist, katsaukset ja kirja-arviot

Vuosikirja 2019 – Tunteet, aistit ja uskonnollinen kokemus

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2019 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2019 (109).

Toim. Sini Mikkola ja Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki, 2020. 254 s.

ISBN 978-952-5031-95-9. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.

Maria tuudittaa käsivarsillaan kuollutta Kristusta ja katsoo tämän haavoja. 1300-luvun kristitty katsoo pietá-veistosta ja eläytyy Raamatun kertomukseen tunteiden ja mielikuvituksen tasolla. Kärsimys yhdistää äidin, pojan ja katsojan. Kohtaus herättää myötätuntoa ja katumusta, mutta vuolaasti virtaava veri muistuttaa myös eukaristian riemusta. Toisen aikakauden ihmiset näkevät ja kokevat veistoksen ehkä toisin.

Kristinuskon historia on tunteiden, aistimusten ja kokemuksellisuuden historiaa. Jo ajatus inkarnaatiosta nosti ruumiillisen kokemuksen kristillisen ihmiskuvan keskiöön, eikä esimerkiksi hyveitä ja paheita, syntiä ja kääntymystä voi käsitellä tunteista erillään. Toisaalta uskonelämän muodot, kuten liturgia ja kirkkotaide, saavat merkityksensä siitä kontekstista – paitsi teologisesta, myös tilallisesta ja kehollisesta – jossa ne koetaan. Käsillä oleva teos kurottaa 300-luvun Egyptin erämaasta 1800-luvunsavupirtin hämärissä lukeviin suomalaisiin, keskiajan Islannista nykyajan laulutyöpajoihin.

Vuosikirja julkaistiin seuran vuosijuhlassa Pyhän Henrikin päivän tienoilla perjantaina 17.1.2020. Vuosikirjaa myy Tiedekirja.

 

Vuosikirjan 2019 tutkimusartikkelit:

Jussi Junni: Kilvoittelun kukinto – Miten vapaus tunteista johtaa rakkauteen Euagrios Pontoslaisen (345–399) mukaan?

Kirsi Kanerva: The Practice of Repentance in Medieval Iceland: Indigenous Ideas and Christian Influences

Marika Räsänen, Hilkka-Liisa Vuori, Johanna Korhonen & Seppo Heikkinen: Keskiaikainen liturgia elettynä ja koettuna

Hanna Pirinen: Seurasaaren Karunan kartanokirkon taulumaalaukset vuonna 1704

Olli Viitaniemi: Kirjahylly savupirtissä? Hartauskirjojen välitys, hankinta ja vieroksunta Savo-Karjalassa kustavilaisella ajalla

Katsaukset

Jouko Talonen: In memoriam: Heinrich Wittram 1931–2018

Tapio Vähäkangas: Erään herra Henrikin virkaura

Vuosikirja 2018 – Vapaaehtoisuus ja osallisuus

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2018 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2018 (108).

Toim. Sini Mikkola & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki, 2018. 294 sivua.

ISBN 978-952-5031-92-8. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.

”Joka köyhiä auttaa, ei puutetta koe, mutta katseensa kovettavaa kirotaan.” (Sananl. 28:27)

Kristilliseen perinteeseen on alusta lähtien kuulunut yhteisvastuun ja vapaaehtoisen osallistumisen ihanne. Toisen hyväksi toimimisen juuret löytyvät muun muassa Jeesuksen kehotuksesta tehdä toisille se, mitä toivoisi itselle tehtävän. Kristillisessä ihmiskuvassa korostuu jokaisen ihmisen kutsua toimia Jumalan käsinä maailmassa.

Tässä vuosikirjassa käsitellään vapaaehtoisuutta ja osallisuutta sekä toisaalta niiden kääntöpuolia: rajoitteita, velvoitteita ja pakkoa. Kirjassa pohditaan sitä, miten kirkkojen jäsenet ovat osallistuneet kirkon toimintaan ja kantaneet vastuuta sekä millä tavoin kristilliset yhteisöt ovat toimineet ympäröivässä yhteiskunnassa. Teos avaa näköaloja Suomen kirkkohistoriaan 1700-luvulta 1900-luvulle vapaaehtoisuuden sekä toisaalta osallisuutta rajoittavien tekijöiden ja velvoitteiden perspektiivistä, yksilötasolta kokonaisiin yhteisöihin.

Vuosikirja julkaistaan seuran vuosijuhlassa pyhän Henrikin päivän aattona 18.1.2019 klo 16.30 alkaen Tieteiden talolla, salissa 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Vuosikirjaa myy Tiedekirja.

Vuosikirjan 2018 tutkimusartikkelit:

Ella Viitaniemi: Yksi päätös, kaksi ratkaisua: Kangasalan ja Pirkkalan kivikirkkohankkeiden päätöksentekoprosessit 1750- ja 1760-luvuilla

Maare Paloheimo: Kauppiaat kahden kirkkokunnan kaupungissa: Helsinkiläisporvareiden kiista uuden luterilaisen kirkon palkka- ja ylläpitokustannuksista 1820-luvun lopussa

Jakob Dahlbacka: Den jungbergska kontroversen – Ett uttryck för pietismens mobiliserande kraft i 1850-talets Munsala?

Juha Koivulahti: Hengellinen vapaaehtoistoiminta Hyvinkään asemanseudulla 1858–1896

Matleena Sopanen: Maallikkosaarnaajan paikka – Suomen evankelisluterilaisen kirkon saarnaluvan saaneiden maallikoiden työala vuosina 1869–1923

Ilkka Huhta: Kun vapaus pakottaa – Pastori Ragnar Wegeliuksen lyhyt pappisura Suomen luterilaisessa kirkossa 1917–1924

Antti Luoma: Suomalainen Inkeri-herätys ja Kirkon Ulkomaanavun reagointi siihen 1988­–1992

Katsaukset:

Henrietta Grönlund: Kirkon muuttuvat roolit hyvinvoinnin tuottamisessa ja yhteiskunnan sektoreilla

Ville Jalovaara: Kirkkohistorian tutkijat kohtasivat Cambridgen helteessä

Anssi Ollikainen & Veli Matti Linnanmäki: Herätys, Amsterdam

Tarja Tuulikki Laaksonen: Seitsemän kirkon reitillä

Oona Huttunen: RIISA suojelee ja esittelee

Vuosikirja 2017 – Sota ja pakolaisuus

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2017 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2017 (107).

Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2018. 336 s.

ISBN 978-952-5031-88-1. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.

Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi?

Kristityt ovat historian saatossa paenneet sotaa ja vainoa mutta myös sotineet ja vainonneet. Kristityt ja kirkot ovat ottaneet vastaan pakolaisia ja toimineet välittäjinä erilaisissa kriiseissä mutta myös sulkeneet ovia ja yllyttäneet kansoja toisiaan vastaan.

Kristinusko on ollut historiansa aikana rauhan rakentaja, väkivallan oikeuttaja, yhteishengen perusta ja paljon muuta. Tässä vuosikirjassa perehdytään sodan ja pakolaisuuden teemoihin kristillisen kirkon historiassa. Aiheet kulkevat Ambomaan lähettien kohtaamasta hereroiden kansanmurhasta suomalaisiin SS-pappeihin ja Suomen kirkon sota-ajan suunnitelmista ja siirtoseurakunnista Serbian ortodoksisen kirkon toimiin Kosovon sodassa. Katsauksissa käsitellään myös Suomen ja Yhdysvaltojen pakolaispoliitiikka ja -keskustelua.

Vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2018, pyhän Henrikin päivänä.

Vertaisarvioidut artikkelit:

Essi Huuhka: ”Kamalaa kuuluu Hereromaalta” – Suomalaisten Ambomaan-lähetystyöntekijöiden suhtautuminen hereroiden kansanmurhaan 1904–1905

André Swanström: Fasismi ja uskonto suomalaisten SS-pastorien ajattelussa ja toiminnassa

Teuvo Laitila: Serbian ortodoksinen kirkko, Kosovo ja sota 1998–1999

Timo Kapanen: ”Madjaarien sankarillinen kansa” – Unkarin hätä vuonna 1956 Kotimaa-lehdessä

Jaakko Ripatti: Vuoden 1939 suunnitelmia sota-ajan toiminnan järjestämiseksi kirkossa

Matti P. Pulkkinen: Oliko Elias Hänninen kommunisti vai radikaalipietisti?

Kim Groop: The Diet of Västerås in Swedish Church Historiography – Some Remarks

Katsaukset:

Esko M. Laine: In memoriam: Pentti Laasonen 1928–2016 – Suurien salaisuuksien äärellä

Hannu Mustakallio: In memoriam: Esko Koskenvesa 1938–2017 – Porvoon hiippakunnan tutkija ja Kirkkohistoriallisen seuran sihteeri

Matti Välimäki: Suomi ja pakolaiset – Ensimmäinen vuosisata 1917–2017

Markku Ruotsila: Pakolaisuus, maahanmuutto ja Yhdysvaltain kirkot

Seppo Häkkinen: Selostuksia eräiden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939–1949

Ville Jalovaara: Jatkosodan presidentti Risto Ryti ja uskonto

Niklas Antonsson & Tove Höglund: NORDVECK samlades i pietismens högkvarter

Saara Murto: Ekumenian nykytilasta – Kirchliche Zeitgeschichte -lehden konferenssi Helsingissä 26.–28.10.2016

Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta.

Vuosikirja 2016 – Reformaatio 500 vuotta

Päiväys
Kirjoittanut

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2016 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2016 (106).

Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2017. 328 s.

ISBN 978-952-5031-84-3. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.

Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martin Luther julkisti teesinsä. Reformaation juuret ovat syvällä Lutheria edeltävässä ajassa, ja sen vaikutukset ulottuvat varmasti laajemmalle kuin reformaattori uskalsi uumoillakaan. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa tarkastellaan tällä kertaa reformaation taustaa ja perintöä. Tutkimusartikkeleissa perehdytään esimerkiksi hengellisessä elämässä ja opillisissa kysymyksissä tapahtuneisiin muutoksiin sekä Martin Lutherin ajatuksiin sukupuolen merkityksestä reformaattorinaisten toiminnassa. Lisäksi käsitellään muun muassa reformaation vaikutuksia kaupunkikuvaan, kieleen ja pappien talouteen pohjoista Eurooppaa myöten.

Vuosikirjan tutkimusartikkeleissa reformaatiota käsitellään laajasti. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa reformaation – tai oikeastaan reformaatioiden – vaikutukset pappien talouteen, maallikoiden hengelliseen elämään, kaupunkikuvaan ja suomenkielisen kirjallisuuden kieleen sekä Martin Lutherin näkemykset naisista reformaattoreina.

Vuonna 2017 tulee myös kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Suomi sai ensimmäisen arkkipiispansa. 300-vuotiaan reformaation riemuvuonna 1817 julisti keisari Turun hiippakunnan arkkihiippakunnaksi, jonka arkkipiispaksi nimitettiin Turun piispa Jacob Tengström. Näin muodostui Suomeen itsenäinen paikalliskirkko, jolla oli oma johto ja kirkkolaki.

Saman vuosisadan jälkipuoliskolla papiston keskuudessa alkoi kehkeytyä ajatus Kirkkohistoriallisen seuran ja Teologisen kirjallisuuden seuran perustamisesta. Seurat järjestäytyivät virallisesti vuonna 1891. Kun Suomi nyt vuonna 2017 täyttää 100 vuotta, on kirkkohistoriallinen seura ollut tarkkailemassa maan, kansan ja kirkon vaiheita ja kirjoittamassa niiden historiaa koko itsenäisyyden ajan. SKHS ja STKS viettivät 125-vuotisjuhliaan yhdessä 25. marraskuuta 2016.

Vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2017, pyhän Henrikin päivänä.

 

Vertaisarvioidut tutkimusartikkelit:

Reima Välimäki, Teemu Immonen, Meri Heinonen, Marika Räsänen & Marjo Kaartinen: Modus vivendi: maallikkojen uskonnollisen elämän reformi 1350–1430

Sini Mikkola: Esikuvallinen uskonsisar: Sukupuolen merkitys Martin Lutherin käsityksessä Argula von Grumbachista reformaation edistäjänä

Liisa Seppänen: Reformaation vaikutus Turun kaupunkikuvaan ja kaupungin kehitykseen

Mikko Hiljanen: Kirkkoherrojen taloudellinen asema ja siinä tapahtuneet muutokset 1500-luvulla

Kaisa Häkkinen: Uppsalan evankeliumikirjan katkelma, vanhin suomenkielinen käsikirjoitus

Tuomas M. S. Lehtonen & Kati Kallio: Petrus Melartopaeuksen kirjeet ja virsisuomennokset: seremoniat, kansanusko ja runokieli 1500- ja 1600-luvun taitteessa

Katsaukset:

Katariina Ylikännö: Turku osana kansainvälistä merkkivuotta

Kirsi Stjerna: Gender Questions and Current Challenges for Luther and Reformation Studies

Minna Hietamäki: Vastakkainasettelusta yhteyteen: Katolilaiset ja luterilaiset vuoropuhelussa

Tapio Vähäkangas: Hattulan Pyhän ristin kirkon kaksi vaakunaa

Paavo Ahonen: A. Malin vai A. Malin – kumpi on nimimerkki ”Kansalainen”?

Pekka Ketola: Onko 3D-tulostus uskon asia?

 

Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta