Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2016 / Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift 2016 (106).
Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist. Helsinki: SKHS, 2017. 328 s.
ISBN 978-952-5031-84-3. ISSN 0356-0767. ISSN-L 0356-0767. Hinta 30 e.
Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martin Luther julkisti teesinsä. Reformaation juuret ovat syvällä Lutheria edeltävässä ajassa, ja sen vaikutukset ulottuvat varmasti laajemmalle kuin reformaattori uskalsi uumoillakaan. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa tarkastellaan tällä kertaa reformaation taustaa ja perintöä. Tutkimusartikkeleissa perehdytään esimerkiksi hengellisessä elämässä ja opillisissa kysymyksissä tapahtuneisiin muutoksiin sekä Martin Lutherin ajatuksiin sukupuolen merkityksestä reformaattorinaisten toiminnassa. Lisäksi käsitellään muun muassa reformaation vaikutuksia kaupunkikuvaan, kieleen ja pappien talouteen pohjoista Eurooppaa myöten.
Vuosikirjan tutkimusartikkeleissa reformaatiota käsitellään laajasti. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa reformaation – tai oikeastaan reformaatioiden – vaikutukset pappien talouteen, maallikoiden hengelliseen elämään, kaupunkikuvaan ja suomenkielisen kirjallisuuden kieleen sekä Martin Lutherin näkemykset naisista reformaattoreina.
Vuonna 2017 tulee myös kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Suomi sai ensimmäisen arkkipiispansa. 300-vuotiaan reformaation riemuvuonna 1817 julisti keisari Turun hiippakunnan arkkihiippakunnaksi, jonka arkkipiispaksi nimitettiin Turun piispa Jacob Tengström. Näin muodostui Suomeen itsenäinen paikalliskirkko, jolla oli oma johto ja kirkkolaki.
Saman vuosisadan jälkipuoliskolla papiston keskuudessa alkoi kehkeytyä ajatus Kirkkohistoriallisen seuran ja Teologisen kirjallisuuden seuran perustamisesta. Seurat järjestäytyivät virallisesti vuonna 1891. Kun Suomi nyt vuonna 2017 täyttää 100 vuotta, on kirkkohistoriallinen seura ollut tarkkailemassa maan, kansan ja kirkon vaiheita ja kirjoittamassa niiden historiaa koko itsenäisyyden ajan. SKHS ja STKS viettivät 125-vuotisjuhliaan yhdessä 25. marraskuuta 2016.
Vuosikirja julkistettiin Helsingissä 19. tammikuuta 2017, pyhän Henrikin päivänä.
Vertaisarvioidut tutkimusartikkelit:
Reima Välimäki, Teemu Immonen, Meri Heinonen, Marika Räsänen & Marjo Kaartinen: Modus vivendi: maallikkojen uskonnollisen elämän reformi 1350–1430
Sini Mikkola: Esikuvallinen uskonsisar: Sukupuolen merkitys Martin Lutherin käsityksessä Argula von Grumbachista reformaation edistäjänä
Liisa Seppänen: Reformaation vaikutus Turun kaupunkikuvaan ja kaupungin kehitykseen
Mikko Hiljanen: Kirkkoherrojen taloudellinen asema ja siinä tapahtuneet muutokset 1500-luvulla
Kaisa Häkkinen: Uppsalan evankeliumikirjan katkelma, vanhin suomenkielinen käsikirjoitus
Tuomas M. S. Lehtonen & Kati Kallio: Petrus Melartopaeuksen kirjeet ja virsisuomennokset: seremoniat, kansanusko ja runokieli 1500- ja 1600-luvun taitteessa
Katsaukset:
Katariina Ylikännö: Turku osana kansainvälistä merkkivuotta
Kirsi Stjerna: Gender Questions and Current Challenges for Luther and Reformation Studies
Minna Hietamäki: Vastakkainasettelusta yhteyteen: Katolilaiset ja luterilaiset vuoropuhelussa
Tapio Vähäkangas: Hattulan Pyhän ristin kirkon kaksi vaakunaa
Paavo Ahonen: A. Malin vai A. Malin – kumpi on nimimerkki ”Kansalainen”?
Pekka Ketola: Onko 3D-tulostus uskon asia?
Vuosikirjan voit ostaa Tiedekirjasta