Yleinen

Kyösti Väänäselle Pyhän Henrikin säätiön tunnustuspalkinto paimenmuistotyöstä

Pyhän Henrikin säätiö on myöntänyt tunnustuspalkinnon dosentti Kyösti Väänäselle merkittävästä henkilö- ja kirkkohistoriallisesta hakuteoksesta. Dosentti Väänänen on laatinut Turun hiippakunnan paimenmuiston vuosilta 1554–1721.

Kuva: Länsi-Savo/Taru Hokkanen

Turun hiippakunnan paimenmuisto on historiallinen papiston matrikkeli, joka jakautuu henkilö- ja seurakuntaosioon. Se koskee Turun hiippakunnan aluetta, joka kyseisellä aikakaudella käsitti koko läntisen Suomen Ahvenanmaalta Tornion kirkkopitäjään saakka.

Paimenmuisto julkaistiin vuonna 2011 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen verkkosivuilla. Suomen kirkkohistoriallinen seura oli pannut hankkeen alkuun jo vuonna 1955.

Hakuteos palvelee paitsi monien eri alojen akateemisia tutkijoita myös sukututkijoita. Paimenmuisto on kaikkien halukkaiden vapaasti luettavissa osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/. Paimenmuistosivuilla käykin kuukausittain yli tuhat vierailijaa.

Pyhän Henrikin säätiön hallituksen puheenjohtaja, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala luovutti 17.5.2016 pidetyssä tilaisuudessa dosentti Väänäselle  palkinnon, joka on suuruudeltaan 4 000 euroa.

Pyhän Henrikin säätiö nosti esiin paimenmuiston suurtyönä, sillä dosentti Väänänen tutki ja kokosi olennaisen osan Turun hiippakunnan yli 700-vuotista historiaa.

Tunnustuspalkinnon perusteluissa todetaankin, että osa arkkihiippakunnan identiteettiä on olla ”kaikkien hiippakuntien äiti” ja kristillisen kirkon kaikkein vanhin ja juurevin osa Suomessa.

Lisätietoja:
Pyhän Henrikin säätiö
Paimenmuisto

Hyvä kirkkohistorian asiantuntija,

oletko halukas kertomaan tutkimusaiheestasi asiasta kiinnostuneelle yleisölle? Suomen kirkkohistoriallinen seura etsii nyt esitelmöitsijöitä lukuvuoden 2016–2017 Uuden tutkimuksen iltoihin.

SKHS:n Uuden tutkimuksen illat järjestetään loka-huhtikuussa (pl. tammikuu) kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 17.15. pääsääntöisesti Helsingin yliopistolla. Luennot koskevat uusinta tutkimusta kirkkohistorian saralta niin Suomesta kuin maailmalta. Esitelmien teemat ovat vaihdelleet kuluvana lukuvuonna antiikin ja keskiajan lapsuudesta Ukrainan ortodoksiin kirkkoihin 2010-luvulla (http://www.skhs.fi/toiminta/utit/).

Tyypillisesti illat koostuvat yhdestä 45 min esitelmästä ja keskustelusta, mutta myös 2-3 esitelmän miniseminaarit ovat mahdollisia. Kuulijakunta koostuu niin SKHS:n jäsenistä kuin myös muista aiheesta kiinnostuneista. Puhujaksi voivat tulla niin kokeneet esitelmän pitäjät kuin tuoreet tekijätkin.

Kiinnostuneita pyydämme esittämään alustavan otsikon lähettämällä sähköpostia seuran sihteerille (info[at]skhs.fi) 23.5. mennessä.

Huhtikuun uuden tutkimuksen-ilta järjestetään 4.4.2016 kello 17.15 Teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (vuorikatu 3, 5b kerros, Helsinki) yhteistyössä keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry:n kanssa.

Näkökulmia lapsuuteen antiikissa ja keskiajalla

dosentti Ville Vuolanto: Lapset ja asketismi: myöhäisantiikin kirkkoisät ja jatkuvuusstrategiat

Myöhäisantiikissa asketismi haastoi perinteiset perhe-elämän normit ja käytännöt. Asiasta käytiin kirkon sisällä kiivasta keskustelua 300- ja 400-luvuilla – historioitsijan kannalta oleellista on, että meille säilyneitä tekstejä analysoimalla voidaan saada tietoa myöhäisantiikin perheistä ja lapsuudesta sekä ideologiselta että jokapäiväisen elämän kannalta. Vuonna 2015 ilmestynyt Ville Vuolannon kirja, Children and Asceticism in Late Antiquity. Continuity, Family Dynamics and the Rise of Christianity (Ashgate), on ensimmäinen jossa lapsuuden ja perheen suhdetta asketismiin tarkastellaan kristillisen ideologian kontekstissa, ja ensimmäinen, jossa myöhäisantiikin lapsia tarkastellaan perhedynamiikan kautta. Peruskysymyksenä kirjassa ja illan esitelmässä on, miksi vanhemmat halusivat, että heidän lapsistaan tulee askeetteja, sen sijaan, että nämä jatkaisivat sukuaan. Tämän kysymyksen kautta tarkastellaan kristillisen perheideologian kehitystä, lasten asemaa myöhäisantiikin perheissä, asketismin leviämistä kristinuskon piirissä, sekä perhestrategioita ja jatkuvuusstrategioita teoreettisina inhimillisen toiminnan ymmärtämisen apuvälineinä.

FT Sini Kangas: Lapset pyhässä sodassa (n. 1100-1300)

Ristiretkeläisyys vaikutti lapsuuteen sydänkeskiajalla läntisen Euroopan ja Lähi-idän alueella monin eri tavoin. Lapset osallistuivat ristiretkille liikkeen alkuvaiheesta asti erilaisissa rooleissa pyhiinvaeltajina, tukijoina, sivustakatselijoina, pakolaisina ja panttivankeina. Heidän osallisuuteensa viitataan, usein sivumennen, ristiretkikronikoissa, oikeudellisissa asiakirjoissa, ristiretkistä kertovissa sankarilauluissa sekä monissa muissa ristiretkien tutkimuksen kannalta keskeisissä lähderyhmissä.

Ristiretkiliike oli yksi varhaisia eurooppalaisia massaliikkeitä, jonka suosio lännessä kesti satoja vuosia. Liikkeen kannalta oleellisimpia toimijoita lasten joukossa eivät niinkään olleet aktiivisesti ristiretkellä sotatoimia tukeneet lapsisotilaat, kuin suuret massat, jotka kasvoivat aikuisuuteen yhteisössä, joka tuki taloudellisesti ja henkisesti erityyppisiä ristiretki-instituutiota. Ideologian jatkuvuuden kannalta lasten ja nuorten sitouttaminen oli ensiarvoisen tärkeää. Monet tulevista ristiretkeläisistä syntyivät sukuihin, joissa ristiretkille osallistumisesta muodostui perinne heti vuodesta 1096 lähtien. Toiset omaksuivat ideologian kirkon opetuksen, tarinankertojien ja ritarikulttuurin vaikutuspiirissä. Ristiretket synnyttivät visuaalisesti ja auditiivisesti rikasta kulttuuriperinnettä, joka oli koko keskiaikaisen yhteisön saatavilla.

Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran sääntömääräinen kevätkokous ma 7.3.2016 klo 16.00 Teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B-kerros, Helsinki). Tervetuloa!

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen kello 17.15. alkaen maaliskuun uuden tutkimuksen ilta.

Dos. Teuvo Laitila esitelmöi aiheesta:

Ortodoksiset kirkot ja Ukrainan 2010-luvun kriisi

Alustuksessa kerrotaan lyhyesti Ukrainan kirkollisen tilanteen kehityksestä maan itsenäistymisen (kesällä1991) jälkeen. Päähuomio kohdistuu Moskovan patriarkaatin alaiseen autonomiseen Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon sekä siitä yksipuolisesti itsenäistyneeseen samannimiseen kirkkoon, josta käytetään selvyyden vuoksi nimitystä Kiovan patriarkaatti.

Jälkimmäinen on osaksi Ukrainan poliittisen johdon tuella muodostamaan yhden, koko Ukrainan käsittävän kirkon ja on siinä tukeutunut myös Konstantinopolin patriarkaattiin. Edellinen on vedonnut siihen, että se on ainoa kirkko-oikeudellisesti laillinen ortodoksinen kirkko Ukrainassa. Kirkkojen väliset suhteet ovat olleet enemmän tai vähemmän jännitteisiä. Venäjän poliittinen toiminta Itä-Ukrainassa 2010-luvulla ei kuitenkaan ole noussut kirkoissa niin keskeiseksi kuin ulkopuolinen olisi voinut odottaa. Alustuksessa valotetaan kirkkojen roolia ja pohditaan syitä niiden toiminnalle – tai sen puuttumiselle.

Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet. Tilaisuudet järjestetään klo 17.15 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).

Suomen kirkkohistoriallinen seura myönsi vuoden 2015 pro gradu -palkinnon FM Joonas Tammelalle (JY, Suomen historia) pro gradusta Miehullisesti sotiman Kuningan ja Isänmaan edestä. Seurakuntapapiston käsitykset yhteiskunnasta Kustaa III:n sodan aikaisissa saarnoissa Ruotsin valtakunnassa. Palkinto julkistettiin seuran vuosijuhlassa 19.1.2016.

Lisätietoja palkinnosta.

Tutustu palkittuun graduun Jyväskylän yliopiston sivujen kautta.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran Uuden tutkimuksen ilta

maanantaina 1.2.2016 kello 17.15

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).

dosentti Anna Kuismin

Virret, saarnat, unet ja muistelmat: 1800-luvun kansanihmiset uskonnollisten tekstien tuottajina

”Tämän olen minä sitäw warten kiriotanu että usiammat miehistä owat naininet että työläs on waimoin tulla autuaxi.” Näin kirjoitti noormarkkulainen talonemäntä Kaisa Juhantytär vuonna 1831. Kaisa on yksi ns. kansankirjoittajista, joiden tekstejä on nostettu esiin arkistoista ja unohtuneista julkaisuista Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa -verkoston piiriissä. Anna Kuismin esittelee tätä aineistoa ja sen herättämiä tutkimuskysymyksiä.

Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.

Vuosijuhla järjestetään Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, 5. krs., Sali 505), Helsingissä tiistaina 19.1.2016 klo 16.00 alkaen. Juhla alkaa kahvitilaisuudella ja seuran vuosikirjan 2015 julkistamisella.

Juhla jatkuu vuosijuhlaesitelmällä ja seuran vuosittaisen gradupalkinnon julkistamisella. Vuosijuhlaesitelmän pitää professori Kirsi Vainio-Korhonen aiheesta Naiset kirkon palveluksessa 1700-luvulla. Turun tuomiokirkon öylätinleipojat ja kynttiläntekijät.

Tervetuloa!

Vuosijuhla 19. tammikuuta

Kello 16.00 alkaen Tieteiden talolla salissa 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Juhla alkaa kahvitilaisuudella ja seuran vuosikirjan 2015 julkistamisella. Vuosikirjan ovat toimittaneet TT Piia Latvala ja TM Olli Lampinen-Enqvist. Juhla jatkuu vuosijuhlaesitelmällä ja seuran vuosittaisen gradupalkinnon julkistamisella. Vuosijuhlaesitelmän pitää professori Kirsi Vainio-Korhonen aiheesta Naiset kirkon palveluksessa 1700-luvulla. Turun tuomiokirkon öylätinleipojat ja kynttiläntekijät.

Kevään 2016 Uuden tutkimuksen illat:

Lukukausien aikana joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 17.15. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).

1.2. Dosentti Anna Kuismin: Virret, saarnat, unet ja muistelmat: 1800-luvun kansanihmiset uskonnollisten tekstien tuottajina.

7.3. Dosentti Teuvo Laitila: Ortodoksiset kirkot ja Ukrainan 2010-luvun kriisi

4.4. Dosentti Ville Vuolanto: Lapset ja asketismi: myöhäisantiikin kirkkoisät ja jatkuvuusstrategiat  & FT Sini Kangas: Lapset pyhässä sodassa (n. 1100-1300)

Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran Uuden tutkimuksen ilta

maanantaina 7.12.2015 kello 17.15

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).

Jyrki Paaskoski: Uusia tutkimusnäkökulmia Inkerin kirkon historiaan

Inkerin kirkon neljä vuosisataa, Kansa, kulttuuri, identiteetti

Inkerin kirkon neljä vuosisataa -teoksen alaotsikoksi on nostettu määreet ”Kansa, kulttuuri, identiteetti”. Kirjoittajien tavoitteena ei ole ollut tarkastella ainoastaan Inkerin kirkon ja seurakuntien tai inkeriläisten hengellistä elämää, vaan kirjassa on pyritty laajasti pohtimaan sitä, miten kirkko ylläpiti, vahvisti ja säilytti inkeriläisten identiteettiä niissä valtavissa muutoksissa, joita sen vimeiseen 400 vuoteen on sisältynyt.

Valtiollisista ja yhteiskunnallisista muutoksista huolimatta Inkerin kansa säilytti identiteettinsä ainutlaatuisen ytimen, ja sen tarkasteleminen on ollut tutkijoiden yhteisenä tavoitteena. Samalla kirja haluaa osallistua ja ottaa kantaa aikaisempaan Inkeri-tutkimukseen ja avata nykyhetkestä käsin nousevia uusia näkökulmia Inkerin kirkon ja inkeriläisten 400-vuotiseen historiaan. Kirja kertoo hienovaraisella tavalla myös siitä, että Inkeri-tutkimuksessa on tapahtumassa paradigmaattisia muutoksia. Uhriajattelun sijaan kirjassa korostetaan historiallista kontekstualisointia, tehdään komparaatioita ja tutkitaan horisontaalisten ja aikajänteeltään pitkien mentaalisten tasojen kautta avautuvia ylihistoriallisia näköaloja.

Teoksen kirjoittajia ovat FT Mika Sivonen (Uef), dos. FT. Jyrki Paaskoski (HY), prof. emer. Eino Murtorinne (HY), TM Varpu Myllyniemi (HY) prof. emer. Jouko Sihvo (HY). Tilaisuudesta on mahdollista ostaa teos tekijöiltä alennettuun hintaan. Sen voi myös tilata Heli Sundholmilta heli.sundholm[at]suomenlahetysseura.fi.

Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.

Maanantaina 2.11. kello 17.15.

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, 5B krs.).

Juutalaiset suomalaisten kristittyjen silmin 1900-luvun alkupuolella:

TM Paavo Ahonen: Antisemitismi Suomen ev-lut kirkossa 1918­-1932

Monista muista Euroopan maista poiketen Suomessa ei koskaan ole sorruttu laajoihin juutalaisvastaisiin toimiin, ja siksi on valitettavan usein tulkittu myös antisemitististen ajatusten pysähtyneen maamme rajoille. Ennakkoluuloinen suhteutuminen juutalaisiin ei itsenäisyyden alussa ollut kuitenkaan harvinaista, vaan jopa varsin tavallista. Suomi ei siis tältä osin ollut poikkeus. Mitä juutalaisista ajateltiin? Mitkä juutalaisvastaiset ajatukset ja stereotypiat elivät myös suomalaisessa yhteiskunnassa? Mihin ajatuksiin ja tapahtumiin juutalaisvastaiset näkemykset liittyivät? Ja oliko tältä osin suomalaisessa ajattelussa jotain omintakeista? Näitä kysymyksiä pohditaan esitelmässä, joka liittyy valmisteilla olevaan väitöskirjaan ”Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917-1932”.

VTT Timo Stewart: Ja sana tuli valtioksi – Suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoria

Monet suomalaiset kristityt seurasivat Israelin valtion perustamista vuonna 1948 suurella mielenkiinnolla ja tervehtivät tapahtumaa innokkaasti. Varaukseton tuki oli rakentunut edeltävän puolen vuosisadan aikana, jolloin tieto Palestiinasta oli tullut lähinnä matkailijoiden, lähetystyöntekijöiden ja profetiakirjailijoiden kautta. Sionistien kamppailussa nähtiin kaikuja suomalaisten omista kokemuksista ja erityisesti talvisodasta. Monille suomalaisille kristillisille sionisteille kyse oli kuitenkin vielä politiikkaa suuremmasta asiasta. He näkivät Lähi-idän tapahtumien osoittavan Jumalan olemassaolon, Raamatun luotettavuuden – sekä tietyn raamatunlukutavan oikeutuksen.

Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista kiinnostuneet.

kello 16 alkaen ennen Uuden tutkimuksen iltaa järjestetään seuran sääntömääräinen syyskokous, johon jäsenet ovat tervetulleita. Kokouksessa käsitellään mm. toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2016 sekä valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.