Yleinen

Milla Bergström Pyhä istuin, Puola ja Itä-Galitsian puolalais–ukrainalaiset jännitteet 1921–1931. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 230. Helsinki, 2015. 357 sivua. ISBN 978-952-5031-80-5. Hinta 25 €.

Ensimmäisen maailmansodan lopputuloksena oli Eurooppa, joka sulki sisäänsä varjoja entisistä imperiumeista, niiden raunioista muodostettuja uusia valtioita sekä monia kohtaloonsa ja asemaansa tyytymättömiä vähemmistöjä. Yksi uusista valtioista oli Puola, missä helmikuussa 1922 paaviksi valittu Pius XI oli vastikään toiminut Pyhän istuimen diplomaattisena lähettiläänä.

Valtauskonnoltaan roomalaiskatolisen Puolan rajat sulkivat sisäänsä Itä-Galitsian kolme miljoona ukrainalaista. Heidän vastahakoisuutensa tunnustaa Puolan ylivalta Itä-Galitsiassa ja puolalaisten pyrkimykset painostaa heitä Puolalle uskollisiksi kansalaisiksi johtivat 1920- ja 1930-luvuilla jatkuviin jännitteisiin, jotka heijastuivat myös uskonnolliselle kentälle.

Milla Bergström analysoi tutkimuksessaan Pyhää istuinta ohjanneita periaatteita Pius XI:n paaviuskauden aikaisissa puolalais–ukrainalaisten jännitteiden synnyttämissä ongelmatapauksissa. Tutkimus antaa perusteellisen kuvan Pyhän istuimen päätöksentekoon vaikuttaneista periaatteista, toimintatavoista ja paavillisen diplomatian arkipäivästä Puolan jännittyneessä tilanteessa.

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta. Lue kirja-arvio täältä.

Milla Bergström The Holy See, Poland and the Polish-Ukrainian Tensions in Eastern Galicia, 1921–1931. Summary.

Suurmiehistä rahvaannaisiin. Yksilö ja yhteisö kristinuskon historiassa. Toim. Hanna-Maija Ketola, Juha Meriläinen, Sini Mikkola & Päivi Salmesvuori. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 229. Helsinki, 2014. ISBN 978-952-5031-79-9. Hinta 25 euroa.

Teoksen kannen kuvassa pyhä Geneviève (n. 433–n. 502) on Pariisin läheisellä kedolla lammaspaimenessa. Pariisin uskottiin pelastuneen Attilan joukkojen käsistä Genevièven pitkien rukousten ansiosta. Renessanssin aikana ja 1600-luvulla hänestä rakennettiin kuva vaatimattomana maalaistyttönä, jota esimerkiksi 1600-luvulla perustettu katolinen järjestö Laupeuden tyttäret piti esikuvanaan.

Yksilöt nostetaan usein jalustalle ja heitä käytetään edistämään erilaisia ideologioita. Suurmiehistä rahvaannaisiin. Yksilö ja yhteisö kristinuskon historiassa on kokoelma artikkeleita, jotka pohtivat yksilötutkimuksen teemoja ja lähestymistapoja kristinuskon historian tutkimuksessa.

Lisäksi kirjassa käydään keskustelua, millaisia asioita on otettava huomioon yksilöitä jäljittäessä ja miten yhteisön merkitys näyttäytyy yksilöhistoriallisesti painottuneessa aiheessa. Kirjan artikkelit ovat tapauskertomuksia keskiajalta 1900-luvulle. Teos sopii sekä oppikirjaksi että kaikille kristinuskon historiasta kiinnostuneille.

Teos sisältää seuraavat artikkelit:

• Keiden historia ansaitsee tulla muistetuksi? (Päivi Salmesvuori)
• Uskonnon ja kirkon mies Martti Simojoki (Juha Seppo)
• J. W. Elonheimo, profeetta vai häirikkö? Totuus ja tarinallisuus historiantutkijan haasteena (Juha Meriläinen)
• Suunnannäyttäjä ja sivustakatsoja. Martin Lutherin kertomus yksilön ja yhteisön suhteen kuvaajana (Sini Mikkola)
• Onko kilvoituksella käsikirjoitusta? Mikrohistoriallinen tutkimusretki opettajatar Selma Hypénin kirjeenvaihtoon ja hengellisyyden jäsentymisen malleihin 1800-luvun lopun Suomessa (Olli Viitaniemi)
• Yksilö osana instituutiota. Heiluttaako koira häntää vai häntä koiraa? (Hanna-Maija Ketola)
• Maalaistytöstä uskonnollisen eliitin jäseneksi Rahvaan nainen ja laupeudentyön ihanteet 1600-luvun lopun Ranskassa (Rose-Marie Peake)
• Välähdyksiä kadonneesta elämästä. Yksilön uskonnolliset valinnan- ja toiminnan mahdollisuudet uuden ajan alun Saksassa (Päivi Räisänen-Schröder)
• Kan inthet sacrament efterlåtas. Seurakunnallisen kontrollin vaikutus tilattomien yksilöllistymiseen Ahvenanmaalla 1640‒1950-luvuilla (Paavo Alaja)
• Muurin takana. Yksilö birgittalaisluostarissa myöhäiskeskiajalla (Leena Enqvist)
• Herkkinä kasvun vuosinani kannoin huolta autuudestani. Suomalaissyntyisten herrnhutilaisten 1700-luvun hengelliset autobiografiat (Lebensläufe) kirkkohistoriallisena tutkimuskohteen (Esko M. Laine)
• Yksilö ja lukemisen historia 1700-luvulla (Minna Ahokas)
• Kenen tarina kerrotaan ja miten? (Jenni Krapu)

 Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta.

Hannu Suni Röyhkeä opettaja. Esa Paavo-Kallion todellisuuskäsitykset, nälkävuodet ja maailmojen konflikti 1867–1913. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 228. Helsinki, 2014. 200 sivua. ISBN 978-952-5031-78-2. Hinta 25 euroa.

Suomalainen yhteiskunta koki 1800-luvun lopulla monitasoisen muutosprosessin. Suuret nälkävuodet 1867–1868 herättivät monissa epäilyksiä siitä, oliko Jumala todella yhteiskunnallisten rakenteiden takana vai oliko kyseessä sittenkin ihmisten luoma järjestely. Murroskausi ja sen mukanaan tuomat liberaalit aatteet haastoivat suomalaisten perinteiset tulkinnat todellisuudesta.

Esa Paavo-Kallion, torpparin pojan, elämä ja toiminta avaavat kiinnostavan näkökulman tuohon aikakauteen. Kouluja käymätön Paavo-Kallio pääsi vuonna 1878 Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaariin. Aluksi nuori opettaja innostui fennomaanisista kasvatusihanteista, mutta sittemmin hän irtautui niistä. Paavo-Kallio alkoi kyseenalaistaa absoluuttisiksi ymmärrettyjä yhteiskuntarakennelmia ja ajan myötä hänestä tuli suorastaan röyhkeä opettaja ja saarnamies.

Kansakoulunopettaja Esa Paavo-Kallio sai vuonna 1896 Tammelan kirkkoneuvostolta saarnakiellon. Teologian tohtori Hannu Sunin tutkimus selvittää, mistä opettajan uhmakkuudessa oli lopulta kysymys.

Teoksen voi hankkia Tiedekirjasta.

Hannu Suni Ein dreister Lehrer. Die Wirklichkeitsauffassungen des Esa Paavo-Kallio, die Hungerjahre und der Konflikt der Welten 1867–1913. Zusammenfassung.